Kanelipulla
Seuratut keskustelut
Kommentit
Turhauttavaa! 4 päivää kuukautisiin ja jouduin vähän pakonsanelemana tekemään herkän testin tänään, mikä oli niin negatiivinen kuin olla voi. Tiedän että se voi siitä vielä muuttua, mutta ei tunnu yhtään siltä että olisin raskaana.
Keskenmeno keväällä, säännölliset kuukautiset, ovulaatiot bongattu (en ole joka kierrosta jaksanut tikuttaa mutta selkeät ovisoireet on), talletteluja säännöllisesti ja usein, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta. Onko kilpirauhanen tässä se syypää, kun ei tärppää? TSH ja T4V on hyvät, mutta vasta-aineet oli pari vuotta sitten lähtötilanteessa yli 1300 ja vuosi sitten 800. Ne eivät sieltä alas tule, siihen ei lääkityskään auta. Joidenkin mukaan vasta-aineet voisivat vaikuttaa kiinnittymiseen mutta kunnon tutkimustuloksia ei aiheesta ole. Olenko minä koholla olevien vasta-aineiden vuoksi tuomittu lapsettomaksi, koska niihin ei voi mitenkään vaikuttaa? Suututtaa koko kilpirauhasen vajaatoiminta ja puheet siitä, että lääkityksen myötä raskautuminen on yhtä todennäköistä kuin kaikilla muilla.
Vertaistukea?
Raskausyllätyksen viestiin en edes aio kommentoida, mutta siitä tuli mieleen toinen asia. Onko teiltä koskaan pyydetty anteeksi jonkun toisen raskautta? Minun ystäväni pyysi minulta (suutuksissaan) anteeksi omaa raskauttaan, kun olin itse saanut keskenmenon ja olin siitä niin surullinen etten ymmärtänyt hypistellä hänen kanssaan vauvan vaatteita niin kuin hän olisi toivonut. Minä loukkaannuin anteeksipyynnöstä ihan valtavasti, mutta tätä ystäväni ei ymmärrä. Hänen mielestään hän ei ole sanonut mitään loukkaavaa, minä olen ollut vain itsekeskeinen.
Onnea kaikille plussanneille! Ja pahoittelut Kerttu-Inkeri keskenmenosta! Itselleni ainakin sanottiin keskenmenon jälkeen että voi hyvin alkaa yrittämään heti, mutta koska minulla oli ehtinyt jäädä kahdet kuukautiset pois raskauden takia, niin lääkäri suositteli odottamaan yhden kierron verran.
Minulla on ollut nyt keskenmenon jälkeen neljät kuukautiset ja aivan järkyttävät kuukautiskivut! Ennen raskautta kivut olivat lieviä, tunsin ne kyllä mutta harvoin otin edes särkylääkettä. Eilen mieskin reagoi, kun tärisin kivuistani sängyssä ja olin ottanut Panadolin, Buranaa ja pitelin alavatsallani lämpövesipulloa. Siitä huolimatta tuntui, että joku repii molempia munasarjoja. Voiko raskaus laukaista endometrioosin?
Kirjoittelin aikaisemmin anonyymina siitä, kuinka keväällä sain keskenmenon viikolla 9 ja edellisessä kierrossa menkat alkoivat runsaimpina ja kivuliaimpima kuin yleensä ja epäily varhaisesta keskenmenosta jälleen heräsi.
Nyt olemme tähän kiertoon satsanneet! Tikutin ovikset ja sain plussan tikkuun. Tähtäsimme puuhat oviksen ympärille ja lisäksi on ollut foolihapot ja greippumehut mukana. Nyt kuitenkin eilen, menkkojen alkamispäivänä olo oli täysin samanlainen kuin menkkojen alkamispäivänä on ja vuotokin alkoi. Kesken menneessä raskaudessa minulla alkoi pahoinvointi ha rintojen turvotus/kipu muutaman päivän ennen testin tekoa ja samoin oli viime kierrossa. Nyt ei mitään sellaista. Itkin eilen pettymystäni ja pelko siitä etten voi tulla raskaaksi kasvoi entisestään. Nythän kaiken piti olla kunnossa.
Tänään vuoto on kuitenkin loppunut, ei yhtään mitään. En ole tehnyt testiä kun olin niin varma eilen että en ole raskaana. Tiedän että testin tekemisellä moni asia selviää mutta nyt ei ole siihen ollut mahdollisuutta.
En ole käynyt gynellä laisinkaan, kun oma lääkärini ei nähnyt tälle käynnille keväällä syytä kun tyhjennyin itsekseen keskenmenon jälkeen. Rautavarastot katsottiin pyynnöstäni ja ferritiini oli tuolloin muistaakseni 70. Söin kolmen kuukauden rautakuurin sen jälkeen. Meillä ei ollut kauaa yritystä ennen keskenmenoa, toisesta kierrosta tärppäsi. Se oli hieman yllätys, mutta sitten viikolla 9 tuli keskenmeno. Minulla oli siinä vaiheessa TSH 4,2 ja T4V 20. Nostettiin lääkitystä ja kahden kuukauden päästä TSH oli 1,2 ja T4V 21. Nyt olen kahden viikon päästä menossa taas kontrolleihin ja ajattelin samalla varata ajan gynekologille. Ultrassa en ole koskaan käynyt säännöllisten ja "normaalien" kuukautisten takia, mutta nyt tunnen että oman mielenrauhan vuoksi on pakko varata aika.
Tämä yritys on keskenmenosta toipumisen jälkeen neljäs. Sinällään tiedän, että vielä ei ole hätää, mutta samaan aikaan huolettaa ja pelottaa ihan hulluna, kun ei tiedä mikä minussa on vikana. Ei ole raskautumista tehty kaikille helpoksi.