Kakkahattutäti

Saara Aalto

Ismo Leikola

Ihmettelen, miksi niin moni kuvittelee, että köyhän kanssa seurusteleminen automaattisesti tarkoittaisi sitä, että joutuu elättämään kumppanin. Miten niin joutuu? Ei tietenkään joudu, antaa vaan sen toisen pärjätä omillaan.

Vähän kikkailua se varmasti vaatii, mutta en usko, että se olisi mahdotonta.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten seurustelu huomattavasti köyhemmän kanssa on sujunut. Onko kellään kokemusta? Ja siis nimenomaan niin, että ei ole lähtenyt elättämään sitä toista.

Minulla on. Seurustelin aikanaan erään miehen kanssa, jolla oli yhden miehen remonttiyritys. Välillä hänellä ei ollut rahaa, kun töitä ei aina riittänyt. Minua asia ei haitannut. Vietimme viikonloppuja vuorotellen kummankin luona, ulkoilimme ja laitoimme ruokaa.

Tykkään itsekin elää niukasti, joten asia ei todellakaan haitannut minua yhtään. Käytännössä miehen rahattomuus ei näkynyt missään, kun emme esim. matkustaneet koskaan mihinkään, emmekä syöneet ulkona juuri koskaan.

Mielestäni rahanpuute ei syönyt suhdettamme millään tavalla.

Peterson olisi kyllä kauhuissaan, jos tietäisi, millaisissa piireissä täällä häntä ihaillaan. Hänhän on halunnut sanoutua irti näistä r_a_s_istisista kytköksistä ihan täysin, mutta aina vaan uudelleen ja uudelleen joutuu perustelemaan ja selittelemän kantaansa, kun jostain syystä näissä piireissä häntä pidetään suorastaan jumalana. Ei ole helppoa hänelläkään.

Ihan hyviä juttuja hänellä on joitain, mutta koska häntä diggaavat vääränlaiset ihmiset jotka vääristelevät hänen puheitaan, se tavallaan vesittää koko jutun.

Voisin ilman muuta, sitten vaan suunniteltaisiin ne yhteiset tekemiset sen mukaan, että rahaa ei tarvitse käyttää. Ravintolaillallisen sijasta kokkailua kotona, leffailtoja kotona, ulkoilua... ei noihin asioihin tarvita rahaa.

Viihdyn tosi hyvin kotona, joten mulle se olisi täysin ok. Matkoilla ja ulkona syömässä voisin sitten käydä ystävien kanssa.