Kakkahattutäti

Ei toisiin ihmisiin voi takertua. Kyllä jokaisen pitää löytää se oma mielekkyys elämästään. Ei elämää voi elää toisten kautta.

Minusta tuntuu, että yleensä onnellisimpia ovat ne, jotka keskittyvät omiin tekemisiinsä eivätkä vertaile itseään muihin. Olkoon sitten perheellisiä tai perheettömiä.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisäyksenä vielä, että hieman ihmetyttää täällä jotkut romantisoinnit, jotka antavat ymmärtää, että ihkua on ja seuraa piisaa jne. Ihan kiva, jos joillakin on näin, mutta lapsettomuus sulkee helposti lapsikuplien ulkopuolelle eikä mammat hellojen ja lapsien äärestä hirveästi ole lähdössä syömään, kylille, keikoille jne., vaan se on lähinnä lypsämistä saada heitä jonnekin.

Ihmettelen tätä. Voisiko siihen olla jokin muu syy, jos seurasi ei sytytä?

Itse olen neljän lapsen kummi, enkä todellakaan koe, että jäisin mistään ulkopuolelle. Kavereiden ja sukulaisten lapset ovat mukana luontevasti kaikenlaisesta yhteisessä touhussa.

Viimeksi eilen olin Flamingossa uimassa kaverin ja tämän lasten kanssa. Oikein kivaa oli.

Mahtavaa! Ihana vapaus. Puhumattakaan siitä, miten hyvässä tilanteessa on sekä uran että tienaamisen suhteen. Kertaakaan ei ole vielä kaduttanut.

Jos henkilö ei ole kallellaan vihervasemmistolaisten rahanhaaskaustalkoisiin, tekeekö se hänestä automaattisesti persun?

No millä rahalla tämä persaukinen mies sitten ostaisi sinulta puolet asunnostasi? Kuulostaa vähän fantasioinnilta. Jos rahaa ei ole, asiaa on turha miettiä. Mitään asuntokauppoja ei ole näillä näkymin tulossa.