Kakkahattutäti

Vierailija kirjoitti:

Vartiaisen ajatus: Suomeen tulee saada lisää työvoimaa, vaikka maassa on työttömiä. Lisätäänhän peltopinta-alaakin, vaikka nykypellossa on rikkaruohoja.

Hmmmm....onpa huono vertaus Vartiaiselta. Työttömät voivat työllistyä, mutta rikkaruohojen tilalle ei saa hyötykasveja, ne ovat oheiskasvillisuutta. Ei toisaalta yllätä, että Vartiainen ei ymmärrä maanviljelystä mitään. Siinähän tulee hiki ja hengästyttää.

Olen samaa mieltä, että vertaus oli huono ja ontui. Itse asiasta olen kuitenkin samaa mieltä, eli Suomi tarvitsee ulkopuolelta lisää työvoimaa. Tätä hän yritti perustella, mutta nyt juututtiin tuohon rikkaruoho-sanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvälle asiakaspalvelijalle ei mikään asia saa eikä voi olla outo.

Jos näin on: et ole alalle sopiva, sinua ei ole koulutettu ollenkaan asiakaspalveluun,

yritys ei välitä vähääkään omasta imagostaan, esimies ei ole tehtäviensä tasalla yms.

ja surulliseksi lopuksi yrityksen johto ei todellakaan tiedä, missä mennään organisaation

kaikkein tärkeimmällä tasolla.

Asiakaspalvelija on henkilö joka kohtaa ENSIMMÄISENÄ yritykseen tulevaan asiakkaan:

esim. myyntiliike, kauppa, hotelli, ravintola, yksityinen terveysasema jne.

Asiakas muodostaa mielipiteen yrityksestä sen mukaan, kuinka ensimmäinen hänen kohtaamansa asiakaspalvelija häneen suhtautuu. Näin se vaan on.

Usein ostopäätös jostain kaupasta, loppuu siihen, kun asiakkaan ensin kohtaama myyjä

on haluton etsimään vaihtoehtoja asiakkaan kysymään tuotteeseen, jota ei ole, mutta jota vastaavaa saattaisi liikkeestä löytyä.

Hyvä asiakaspalvelija on yritykselle todellinen rahasampo, huono asiakaspalvelija vie

yritykseltä joskus suurenkin määrän asiakkaita toisiin yrityksiin. Itse olen aina äänestänyt

jaloillani, ja ikävä kyllä, aivan iloiten katsellut, kun huonon asiakaspalvelun yritys on

mennyt jopa konkurssiin. Asiakaspalvelijan on oltava tavallaan ameeba, muunnuttava aina

ko.asiakkaan aaltopituudelle. Hyvälle asiakaspalvelijalle tulee mielestäni liike-elämässä

maksaa extrapalkkaa, hän on se joka omalta osaltaan pitää yritystä pystyssä.

Laiskat, työstä kiinnostumattomat, vain työpäivän loppua odottavat asiakaspalvelijat joutavat irtisanotuksi. Kaikissa töissä on huonot puolensa, ja keltäpä ihmiset kysyisivät

kaikki ne teidän mainitsemanne tyhmät ja typerät kysymykset, jos ei teiltä. Meitä ihmisiä on moneksi, ja se että joku asia on asiakaspalvelijalle itsestään selvä, ei tietenkään tarkoita sitä, että se on sitä myös asiakkaalle. Ja aivan varmasti asiaskaspalvelija joutuu

elämässä itsekin outoihin tilanteisiin, joissa joutuu esittämään tyhmiä tai typerä kysymyksiä.

Tsemppiä kaikille teille upeille asiakaspalvelijoille, jotka olette auttaneet ja ohjanneet minua. Kiitos hyvästä palvelustanne!

Sairasta, ihan vinksahtanut käsitys sulla.

Olen itse ollut ruokakaupassa nuorena töissä. Siellä joutuu lähes päivittäin kohtaamaan psykiatrisesti sairaita, uhkaavasti käyttäytyviä tai varastavia ”asiakkaita” joilla ei ole aikomuksenakaan edes ostaa mitään.

Nuo asiat mitä luettelit, pätee ehkä johonkin korkean profiilin yritykseen, jossa asiakas on kuningas. Mutta jos kyse on jostain kivijalkaliikkeestä jonne kuka tahansa voi kävellä sisään, on tilanne täysin eri. Iso osa ”asiakkaista” ei edes ole maksavia asiakkaita, vaan ovat suorastaan häiriöksi, eivätkä tuo muuta kuin hiekkaa eteiseen...

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla tulis kylässä nälkä, lähtisin kyllä hakemaan ruokaa jostain.

Mulle on käynyt näin. Kaverini oli kutsunut illanistujaisiin paljon porukkaa. Tarjottavana oli vain nakkipiiloja, ja määrästä näin, että eivät tule riittämään kaikille. Ryntäsin kauppaan ja toin pari muovikassillista ruokaa, kuten salaatteja, leipää ja juustoja.

Miksi jemmata kahvinkeitin ja leivänpaahdin erilliseen komeroon? Miksi ne eivät voisi olla keittiön tasoilla ihan normaalisti?

Tuollainen kaappeihin jemmaaminen vie sitä muuta kaappitilaa pois, josta aina keittiössä on huutava pula. Mieluummin käytän sen kaappitilan muuhun.

En tajua aamiaiskaapin ideaa minäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ps. Kapat on kauheita.

Älä muuta virka. Tai oikeastaan keksin yhden vielä hirveämmän verhovirityksen: sellaiset puoliverhot, eli ikkunan halki noin puolivälissä menee sellainen vaijeri, ja sitten siihen on ripustettu sellaiset rypytetyt lyhyet verhot, jotka peittävät vain ikkunan alaosan.

Ilmeisesti näille on ihan oma nimikin, eli salusiinit.

Ajan sisustusmuoti näkyy verhoista ehkä selkeämmin, kuin missään muissa sisustuselementeissä. Miettikääpä vaikka 70-luvun isokuvioisia pashanruskeita Marimekkoverhoja, 80-luvun puhviverhoja ja halpaa pitsiä tai vaihtoehtoisesti jotain mustia satiiniverhoja lasi-kromi-sisustetussa poikamiesboksissa.

Ysärillä oli kammottavia ”moderneja” kuvioverhoja ja jotain ihmeen texmex- ja Afrikkakuvioita.

Milleniumina tuli taas unikkoverhot, ja tietysti paneeliverhona! Paneeliverho oli ainoa oikea.

Nyt on taas isoa kukkaa ja peikonlehteä verhoissa, sellaista Laura Ashley-henkistä.