Kakkahattutäti

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmeen asumistuessa? Jos molemmilla on oma kämppä.

No jos sillä isälläkin on omistusasunto, niin sittenhän sillä on asiat ihan hyvin, eikä se mitään erityistä tukea tarvitse siihen, että lapset käyvät joskus isänsä luona. Vai meinaatko, että isälle pitäisi maksaa siitä, että lapset tulevat kylään? Kun nehän voivat syödä jotain ja käyttää jopa sähkö ja vettä? Pitäisikö kenties mielestäsi Kelan korvata nuo menetykset isälle?

Jos ottaa noin koville, älä pyydä lapsia teille. Muuta ihmeessä vaikka pienempään asuntoon, jos sinulla ei ole nykyisiin neliöihin varaa. 

Mutta hei, säästövinkki: mene ihmeessä jonkun hyväuskoisen naisen kanssa kimppaan ja tehkää äkkiä lapsi, ennenkuin se tajuaa, millainen olet. Voit sitten maksattaa vaikka nyksälläsi ne laskut ja elarit ja varmaan se hoitaa se sinun vierailulla olevat kakarasi siinä samalla, kun sen uudenkin. 

Onko täällä joku yksi ja sama kaljan ja tupakan raiskaama ukko, joka näitä juttuja kirjoittelee? On aika todellisuudesta vieraantunutta settiä...

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi laskea myös osuus asumisesta etällä, mikäli etällä on omat huoneet lapsille.

Se huomioidaan asumistuessa.

Jps AP:n eksä on saanut vaikka matkan lahjaksi uudelta miesystävältään?

En ymmärrä, miksi töissäkäyvä yh-äiti ei saisi matkustella ja käyttää omalla työllään ansaitsemia rahojaan juuri kuten itse tykkää.

Elarit isän on maksettava ilman muuta, ja halvemmallahan se isäkin sillä tavalla pääsee. Lähihuoltajana lasten kanssa eläminen tulisi paaaljon kalliimmaksi. Jos selviää 158€ menetyksellä per lapsi, niin se on todella vähän verrattuna siihen, mitä lähivanhempi lapseen investoi. 

Köyhälle kaikki on kallista ja on vissiin näitä ex-isukkeja, joiden kaljarahoista ne elarit ovat niin pahasti pois, että pitää tulla tänne kiukuttelemaan.

Oma äitini otti eron isästä kun olin alakoululainen. Luojan kiitos heillä oli avioehto, eli isä ei päässyt kiinni meidän taloon vaan se jäi äidille, äidin kun se oli alunperinkin. Jos talo olisi mennyt puoliksi, meillä ei olisi ollut rahaa ostaa vastaavaa ja isä olisi hassannut oman puolikkaansa. 

Isälle ei jäänyt erossa mitään ja tästä hän on vissiin vieläkin katkera. Huvittavaa on se, että hänellä ei ole ennen avioliittoa eikä sen jälkeenkään ollut mitään varalisuutta, kaikki menee mikä tulee. Äitini kertoi minulle aikuisena, että hän maksoi kaikki perheen kulut. Isä osteli omilla pienillä palkkarahoillaan jotain autonromuja sun muuta.

Isä ei maksanut meistä mitään elareita, eikä äiti edes hakenut Kelasta sitä, mitä olisi sieltä voinut saada. Arvostan äitiäni ihan uskomattoman paljon. Emme olleet varakkaita, mutta meiltä ei koskaan puuttunut mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Itse ostin asunnon, koska mulla ei ole varaa asua vuokralla.

Helsingissä yksiönkin vuokra on helposti 800€.

Nyt asun tilavassa kaksiossa ja asumiskulut (laina+ vastike) on noin 500€.

Onko tämä Helsingissä?

Juu, on.