Kakkahattutäti
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Asuimme pienenä kaupungissa ja kesällä
Menimme äitin sukulaisiin useiksi päiviksi maalle. Monta kyläpaikkaa ja kaikissa
Piti olla nälissään ja peloissaan. Olivat tiukkoja vanhan kansan ihmisiä, uskovaisiakin. Maitoa suoraan tonkasta (hyi!!) sokeritonta punaviinimarjamahua yksi lasi, suolakalaa, tuppipottuja, kinnakkaista hirvenlihaa joskus. Vellejä ja kiisselejä. Ja kaikki piti syödä hiljaosuuden ja pelon vallassa. Kaikkien niiden perheiden lapset ovat mielenterveyspotilaita, alkoholisteja, työttömiä ja syrjäytyneitä. Meillä kotona annan lapsille pullaa ja kaakauta HETI ovella!!
Tämä oli kyllä hauska. Varsinkin tuo viimeinen lause. Uskottavuus meni, mutta mitäs siitä.
Ihan turhaan passaat häntä.
Tuon ikäiselle ”kasvissyönti” on veruke sille, että saa päättää omista syömisistä. Nuori harjoittelee itsenäisyyttä ja tuo ”minähän en tätä syö”-vaihe on monilla teineillä.
Kyllä se ruoka alkaa sitten taas maistua, kun sipsirahat on loppu.
En oikein ymmärrä, miten köyhän elintaso romahtaa avioliiton myötä, jos puoliso on varakkaampi.
Sinullehan elintaso nousee, koska puoliso subventoi sinulle korkeamman elintason, kuin mihin sinulla yksin olisi varaa.
En siis oikeastaan ymmärrä aloituksen kysymystä.
Sen varakkaamman osapuolen toki kannattaa vaatia se avioehto, tai ehkä järkevintä pitää taloudet kokonaan erillään.
Köyhä puoliso muuttuu varakkaamman silmissä ajan kanssa hyväksikäyttäjäksi ja arvostus menee.
Yhteistalouteen ei kannata lähteä ollenkaan, jos lähtökohdat ovat liian erilaiset. Lika barn leker bäst.
Teillä onkin aika hurjat meiningit siellä ja varmasti rankkaakin elämää nähtynä.
Itse olen kotoa oppinut tavan, että vieraille tarjotaan aina vähintään kahvit, usein myös ruokaa. Äitini oli mestari loihtimaan vähistä aineksista aterian koko porukalle.
Salaatti, suolainen piirakka tai tomaattikeitto syntyy käden käänteessä. Meillä pidettiin aina pakkasessa varalle ruokaa ja aineksia joista leipoa.
Itse olen jatkanut samaa perinnettä. Tosin meidän perhepiirissä vieraatkin ovat järjestäen sivistynyttä ja mukavaa porukkaa.
Ymmärrän hyvin haluttomuuden vieraanvaraisuuteen, jos tuttavapiiri koostuu alkoholisteista ja muista vähäväkisistä.
Kulttuurieroja.
Surullinen tilanne.
Talo on siis miehen? Jos näin, on minusta aika kohtuutonta, että sinä maksat asumisesta hänelle. Juokseviin kuluihin osallistuminen on toki ihan reilua, mutta et kai anna rahaa hänelle yli oman osuutesi?
Mukainen koulutus ja työhistoria sulla on?