Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Paitsi että näille autisteille tasoteoria = naisten hypergamia.

He eivät siis hyväksi tavallista tasoteoriaa, vaan kehittävät denialismeissaan sellaisen tasoteorian, jossa näyttävät paremmilta ihmisiltä kuin todellisuudessa ovat.

Miten he näyttävät paremmilta?

Ei minusta itsensä nollatasoiseksi luokitteleva mies mitenkään yritä vaikuttaa paremmalta mitä on.

Pikemminkin itsensä mollaaminen haiskahtaa jopa jonkinlaiselta masokismilta.

Insellimies tärisee surkeana pikku katkarapu kädessä kun isoleukainen lentäjäkirurgi panee karvaiset pakarat nousten ja laskien? Pikku insellimies laitetaan käsiraudoilla patteriin kiinni, pakotetaan katsomaan kun isokullinen alfa panee ja lopuksi pyyhkii kullinsa insellimiehen paitaan.

Kyllähän tässä alkaa jo kiihottua itsekin, kun oikein fantasioi. Mistä saisin oman insellimiehen nöyryytettäväksi?

Käsittäisin sen, jos nämä insellimiehet olisivat omasta mielestään ylivertaisia, mutta kun he ovat omasta mielestään alivertaisia. Eli sitä alinta kastia.

Ja tämä todetaan nautinnolliseen sävyyn.

Onko siinä oikeasti taustalla seksuaalinen masokismi? Nautitaan ja kiihotutaan ajatuksesta, että ollaan ihan saastaa naisten mielestä? Jotenkin sellainen sävy siinä on.

Hernekeittoon olen laittanut. En keksi muuta käyttöä sille.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ihminen haluaa että syy ei ole itsessä vaan jossain muussa tai "systeemissä". Silloin hän voi olla uhrin asemassa eikä tarvitse ottaa itse vastuuta.

Niin kai sitten.

Eli tasoteoriamies toteaa olevansa kehno ja tasoton, ei saa naista ja alistuu tähän ja kaikki ovat tyytyväisiä?

Sopii mulle.

Vierailija kirjoitti:

Mutta jollain tasolla ymmärrän että se saattaa tarjota jotain kummalista lohtua niille jotka eivät syystä taitoisesta ole parisuhdetta löytäneet koska he saavat sen kautta ikäänkuin hyväksyttävän syyn sille parittomuudelleen.

Ihmettelen, mitä lohduttavaa siinä on, että toteaa itsensä ihan kelvottomaksi ja tasottomaksi.

Luulisi, että sellainen pikemminkin masentaisi?