Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin pelkäisit, että mies ottaa riidan yhteydessä esiin, miten on sinulle maksanut sitä ja tätä kuten lomareissun. Kumpi mahtaa miestä ilahduttaa enemmän, reissu sinun seurassa vai peruunut loma ja säästynyt raha? Periaatteistaan voi joskus joustaa, jos se tuottaa toiselle iloa.

Me ei riidellä, ei ole aihetta. Kumpikin maksaa omat juttunsa, niin ei ole koskaan riidelty rahasta. Eikä muustakaan.

Tuota ilahduttamista en ollut osannut ajatella. Ajattelen yleensäkin asiat omalta kannaltani ja luotan siihen, että muut ajattelevat omalta kannaltaan.

Miehen ilo ei ole mun vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Minulle herää tästä seuraavia kysymyksiä. En tiedä, mikä niistä on oikea, eikä näihin tarvitse vastata.

miksi sinun vaikea uskoa pyyteettömään auttamiseen?

Pelkäätkö, että joudut kiitollisuudenvelkaan?

Uskotko, että ihminen tekee jotain puhtaasta ystävällisyydestä?

Miksi sinulle on tärkeää olla itsenäinen - jos luovut siitä, niin mitä pelkäät, että tapahtuu?

Minulle kun tuli mieleen, että tässä on kyse jostain aivan muusta kuin rahan jaosta parisuhteessa.

Ei ole muusta kyse kuin mun omista periaatteista.

Olen aikuinen ja elätän itseni. Jos mulla ei ole johonkin varaa, en hanki sitä. That’s it.

En halua tietenkään olla kiitollisuudenvelassa, koska se nakertaa voimasuhteita parisuhteessa. Pitää olla tasapuolisuus. Lika barn leker bäst.

Jos toinen aina vaan on maksumiehenä, niin kyllä se ajan kanssa murentaa sen toisen arvostusta. Tästä syystä moni mies ei arvosta vaimoaan.

Mun mielestä naisilla on paljon petrattavaa tässä. Emme voi vaatia tasa-arvoa, jos olemme lapsen asemassa. Aikuisuus on sitä, että tienaat omat rahasi, maksat omat laskusi ja hoidat omat asiasi.

Mulla ja miehellä on eri tulotaso, mies tienaa noin tuplat mitä minä, tai triplat.

Me pidetään rahat erillään, eli kumpikin maksaa omat laskunsa ja matkansa ym.

Kummallakin on oma koti, tosin vietämme miehen luona aikaa enemmän. Miehen luona minä ostan valtaosan ruuista ja olen myös ostanut huonekaluja ym. sinne, en siis koe olevani mikään vapaamatkustaja. Kumpikin maksaa oman asuntonsa kulut riippumatta siitä, kumman luona vietetään aikaa.

Nyt esim. tuli tilanne, kun mies haluaa viikoksi Lappiin ja maksaisi minunkin matkani, mutta en halua lähteä, koska minulla ei ole rahaa.

En halua ottaa mieheltä vastaan mitään matkoja tms. Jos itsellä ei ole varaa, en lähde.

Tuli muuten mieleen eräs nainen eräältä harrastukseni liittyvältä foorumilta.

Hän kun tuli sinne, hän julisti suureen ääneen, että naiset ovat paskapuhujia ja selkäänpuukottajia, ja hän ei halua kuulua mihinkään marttakerhoon ym. Hän vittuili jatkuvasti muille naiskirjoittajille ja mielisteli miehiä.

No häntä ei sitten ymmärrettävästi kutsuttu foorumin naisten saunailtoihin.

Tästä hän sai kimmokkeen vihata muita entistä enemmän, alkoi haukkua mm. toisten foorumilaisten ominaisuuksia ulkonäköä myöten.

Hänet heitettiin lopulta foorumilta ulos. Hän ei lopettanut siihenkään, vaan meni muille foorumeille haukkumaan näitä ”kiusaajiaan” joita ei oikeasti koskaan ollut edes tavannut. Kenelläkään näillä ihmisillä, joita hän haukkui, ei ollut mitään tekemistä hänen kanssaan mutta silti hän oli vakaasti sitä mieltä, että nämä naiset ovat ihan hirveitä akkoja.

Nykyään jos kohtaan naisen, joka on sitä mieltä että naiset ovat selkäänpuukottajia, en halua tutustua. Tiedän, että hän puhuu itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Nämä naiset kertovat sen näköjään ihan itse tässä ketjussa. He luokittelevat ihmiset juoruilevaksi selkäänpuukottavaksi kanalaumaksi pelkän sulupuolen vuoksi. Onko sitten ihme jos eivät pysty luomaan ystävyyssuhteita?

No niinpä. Itse olen Th ja ollut monessa isossa organisaatiossa töissä. Aina olen tullut juttuun, enkä ole havainnut mitään paskanpuhumista selän takana. Kyllä siellä ihan töihin keskitytään.

Ei mulla silti ole tarve olla mikään ”ystävä” kenenkään kanssa. Asialliset välit riittää.

Kun on itse asiallinen muille, muutkin ovat asiallisia sinulle.