Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos olet valinnut itsellesi elämänkumppanin - ja yksi valintaperusteistahan on seksuaalinen vetovoima - ja yhtäkkiä hän menettää kaiken mielenkiintonsa sinuun, kyllä se satuttaa ja saa kyseenalaistamaan omaa naiseutta.

Sinun arvosi naisena on siinä, että joku mies haluaa n*ssia sinua.

Sääli.

Minun arvoni naisena on ihan eri levelillä.

Vierailija kirjoitti:

Onko kumppani täydellinen jos ei halua sua? Vai oletko aseksuaali jolloin tuon voisi jotenkin ymmärtää. Naisena mä haluan tuntea olevani haluttu jos parisuhteesta puhutaan. Samoin haluaa mieheni tuntea että haluan häntä.

Mitä arvoa halulla on? Sadat miehet ovat kuolanneet perääni. Ei sillä ole mitään merkitystä minulle.

Rakkaus on ihan eri asia kuin se, että panettaa.

Säälin ihmisiä, jotka tuollaisesta syystä eroavat. Mutta ihan oikein on silloin erota, koska ei tuollaisessa liitossa koskaan mitään rakkautta ole ollutkaan.

Mä en vaihtaisi miestäni keneenkään, vaikka hänellä ei olisi enää mitään annettavaa seksuaalisesti.

Seksiä voi saada keneltä vaan. Mutta täydellistä kumppania et välttämättä kohtaa edes kerran elämässä.

Kylmäävää ajatella, miten pinnallisista suhteissa ihmiset elävät, jos seksin takia pitää erota.

Mun mielestä legendaa. Itse tuossa iässä koin, että ottajia olisi ollut jonoksi asti.

Mutta ei mua ne perusinsinöörimiehet kiinnostaneet.

En halunnut perustaa perhettä, joten sen oikean sijaan pidin hauskaa kaikkien väärien kanssa.

Sitouduin vasta sitten, kun lapsentekoikä oli varmasti ohi.

Mä en voisi kuvitella, että jättäisin mieheni seksin puutteen takia. Aivan sairas ajatus.

Toki seksi on kivaa, mutta ei mikään elinehto. Enkä tarvitse tunnetta siitä, että olen haluttu. Jos sellaista tarvitsisin, voisin lähteä ruotsinlaivalle minihame päällä. Siinä ne miesten haluamiset tulee ihan selväksi. En kaipaa mitään kuolaavia äijiä perääni, en edes kotona. Itse asiassa en varsinkaan siellä.