Kaffebulla

Vierailija kirjoitti:

Tämä oikeasti on hyvä kysymys. Onko olettamuksena, että eroasioissa naiset ovat aina niin rationaalisia, että eivät voi tehdä väärää päätöstä, jota katuvat? Vai miksi on niin voimakkaasti olemassa käsitys, että ei nainen ikinä kadu eroa?

Liittyy varmasti siihen, että eroaminen on niin rankka päätös, ettei sitä kukaan hetken mielijohteesta tee. Kyllä ne syyt ovat aina todella painavia ja kaikkia tuntemiani eropariskuntia yhdistää se, että heidän olisi pitänyt erota jo paljon aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Jotain 70% eroista tulee naisten aloitteesta. Veikkaan, että siinä on aika moni jonkinlaista ikäkriisin seurausta. Ihmeellistä olisi, jos jotakuta ei alkaisi myöhemmin kaduttaa. Aika moni nykyään kieltää kaikenlaisen menneiden katumisen ja se ei minusta ole hyvä asia. Se, että ei myönnetä, että voidaan itsekin tehdä pikaisia ja huonoja ratkaisuja, on sellaista kovuutta, mikä tekee ihmisten kohtaamisen vaikeaksi. Se kuitenkin jäytää sisällä ja tekee kyyniseksi. Ei menneissä kannata velloa, mutta väliin on hyvä tunnistaa oma roolinsa tapahtumiin ja ehkä jopa vilkaista peiliin. Antaa toivoa ihmisiin, kun joku nainen uskaltaa rikkoa muuriaan ja tunnustaa erehtyneensä. 

Ne eroavat naiset nimenomaan tunnustavat virheensä. Tuli valittua väärä mies.

Usein eroavat naiset syyttävät itseään tosi rankastikin. Eroaminen ei ole helppoa koska siinä nimenomaan pitää kohdata ne omat virheet. On iso asia myöntää, että tuli tehtyä väärä valinta aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapiirissäni naiset ovat jättäneet nimenomaan kiltit miehet. Paskiaisissa roikutaan vaikka väkisin.

Missä ihmeen porukoissa sinä hillut? Tuntemani naiset roikkuvat jossain pasiaisissa? Missä tällaisia naisia on? Lähiöpubin vakinaamalärviporukoissa? Kannattaisi tarkastella enemmän ihan tavallisten ja normaalien ihmisten elämää.

Olen Th eli kuullut kaikenlaisia tarinoita tässä pitkän urani varrella.

En ole koskaan tavannut ihmistä, joka sanoisi katuvansa eroaan. Missä ihmeessä te tällaisiin törmäätte?

Suurin osa eronneista naisista ei edes halua uutta suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Herää kysymys ovatko kehonmuokkaushoidot ylipäätään oikea tapa hoitaa mielenterveydellisiä häiriöitä, kun yli kymmenenkin vuoden päästä ihminen voi tulla siihen tulokseen, että keino oli väärä. Ihminen kasvaa, muuttuu ja kehittyy läpi elämänsä ja mielenterveysongelmista on mahdollista parantua. Irti leikatut kehon osat eivät sen sijaan kasva takaisin. Omasta mielestäni kuitenkin vastuu tässä on lääkäreillä. Sairas ihminen ei voi diagnosoida mikä häntä itseään vaivaa, eikä maallikko osaa valita itselleen sopivia hoitokeinoja, vaikka kuinka olisi vakuuttunut niiden toimivuudesta luettuaan niistä netistä. Kyseessä on silloin hoitovirhe. Ikävää että protokolla mahdollistaa näin peruuttamattomat, mullistavat hoitovirheet.

Kyse ei ole hoitovirheestä, sillä transsukupuolisuus ei ole sairaus.

Jos katuu, se on sitten voi voi.