Kaffebulla

Vielä70-luvun alussa ei ollut mitään subjektiivista päivähoito-oikeutta. Olen syntynyt -71 ja olin kotona 3kk ja sen jälkeen yksityinen hoitaja jonka vanhemmat itse maksoivat. Joku likka.

Miettikää vähän te jotka valitatte ilmaisesta päivähoidosta! Ette tajua, miten helpolla pääsette.

Olen aiemmin varustanut kehitysapua kun olen ajatellut, että rahareikiä löytyy täältä kotosuomestakin.

Nyt kyllä pohdin, oisko sittenkin parempi antaa ne rahat Afrikkaan.

Tämä vetelä kansa vain valittaa ja vaatii, vaikka kaikki on kannettu eteen.

Vierailija kirjoitti:

Hei, Kaffepulla, olen vilpittömän kiinnostunut eräästä asiasta:

Mitä sinä tästä keskustelusta saat?

Yritän takoa järkeä ihmisten päähän.

Suomessa on maailman parhaat ilmaiset lapsiperheiden palvelut, ja silti vanhemmat vain valittavat. Me veronmaksajat maksetaan tämä kaikki teille. Mulle kävisi kyllä jenkkien malli, jokainen maksaa itse tai sitten menee kadulle kakaroineen.

Pari sukupolvea sitten ei ollut mitään hammashoitoa kuin rikkaille. Muut sai sitten tekarit jos niihinkään oli varaa. Loput kulki hampaattomana. Lapsia kuoli ihan tavallisiin sairauksiin. Mun isovanhempien sisaruksista moni kuoli. Esim. kurkkumätä tappoi paljon lapsia. Vielä 79-luvulla oli ihan normaalia, että sisälle ei tullut juoksevaa vettä ja vessassa käytiin pihan perällä.

Oikeasti miettikää mistä valitatte. Siitä, kun lapset pitäisi viedä sinne ilmaiseen kunnalliseen hammashoitoon? Siitä, kun pitäisi netissä joku ilmoitus kuitata? Ja tämä on teistä ihan hirveän rankkaa?

Minusta ne on ihan normaaleja arjessa hoidettavia asioita, joista jokainen ns. normiälyllä varustettu aikuinen selviää kyllä.

Häpeäisitte.

Joo, en ota itseeni ja ymmärrän, että erilaiset leffat toimii eri ihmisillä! On mielenkiintoista kuulla, miten eri tavalla leffat toimivat eri ihmisillä. Esim. tässäkin ketjussa monesti mainittu Hohto on jakanut mielipiteitä vahvasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei vain voi ajatella, että elämässä on käynyt hyvä tuuri kun on sattumalta tavannut ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla parisuhteessa ja hommat natsaa, ilman mitään teennäistä ”twinflame”-hömpötystä? Luulen, että jokaiselle löytyy maailmasta useita sopivia tyyppejä, mutta toiset törmäävät heihin elinaikanaan ja toiset ei.

Näin ajattelen itsekin. Tapasin oman mieheni ihan sattumalta ja jotenkin heti tunne, että kuulumme yhteen. Oli todella hyvä tuuri ja sattuma. En etsinyt suhdetta eikä hänkään.