Kaffebulla

Ei sinne nauttimaan mennä vaan opiskelemaan. Yliopisto-opinnot on rankkaa työtä.

Usein he välttelevät vastuuta itsestään. Muut joutuvat sitten kannattelemaan. Jotkut eivät ole vielä kolmekymppisenäkään töissä vaan ruinaavat vanhemmilta rahaa. Näin esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Toinen on nämä "oman näköisen elämän" eläjät. Eli toisin sanoen hyvin itsekkäät vastuuta karttavat aikuiset. Tämä "rajojen vetäminenkään" ei ole mitään muuta kuin aikuiselle kuuluvan vastuun välttelyä.

No siinäpähän makselevat seuraukset sitten. Kyllä minäkin tunnen tällaisia ns. elämäntapataiteilijoita, joita ei mikään vastuunkanto kiinnosta yhtään. Kunnioitan silti heidän valintojaan. Jos sitten on rahat loppu ja kämppä menee alta niin se on sitten voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämähän on arvokysymys. Minun arvoihin kuuluu, että toisista, erityisesti heikommista, pidetään huolta.

Onhan sellainenkin yhteiskunta toki mahdollinen, että vaivaiset ja hankalat tapaukset heitetään kalliolta alas

Jaa näinkö mustavalkoista se on, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin nämä?

Suomessa ei ketään heitetä mistään alas. Me työssäkäyvät maksetaan veroja joilla järjestetään pahoivoiville katto pään päälle, mielenterveyspalveluita ja muita apuja. Että kyllä täällä mielestäni hyvin huolehditaan ihmisistä.

Totta kai pitää joustaa oman mukavuudenhalunsa kanssa, jos kyseessä on oma lapsi. Sehän kuuluu vanhemman velvollisuuksiin.

Mutta jos kyseessä on vain esim. kaveri, joka vie aikaasi ja voimasi, niin sellaiselle pitääkin sanoa ei.

Pitää valita ne ihmiset, joihin ne omat voimavarat pistää. Useimmille se on oma perhe. Oma työ on myös monille tärkeää. Tai joku harrastus. Tai joku oma tavoite. Harvoille kaverit on mikään ykkösasia.