Kaaoksen Kuningatar

hiusväri keskusteluun!



Mulle lääkäri sano edellisessä odotuksessa että niinkauan kun kosmetologit ja parturi kampaajat eivät pääse saikulle ekasta plussatestistä äippäloman alkuun asti, niin sä voit hyvällä omallatunnolla värjätä hiukses ja käyttää meikkejä ja muuta kosmetiikka.



ja siihen on luottanu...



Puuron keitosta Xarda 9+

kuulumis kirjoitus!



Kerrankin ku isäntä nukuttaa poitsua.



Huono olo hyökkää milloin mistäkin.. biojäte astiaa en voi koskea ollenkaan, ja jääkaapinkin avaaminen täytyy tehdä varovasti. Väsymys on nyt kaikista kaameimmillaan, viime yönä alkoi jo ottaa "sydämmestä" kun on vaan niin väsy, ja esikoisella tais olla maha kipeä jote mun ei sit tarvinu nukkua kuin muutama tunti.. Mulla stressi aiheuttaa pahimmillaan tajunnan menetys kohtauksia joihin ei nyt ois varaa kun on kaksin pojan kanssa kotona. Lääkärit ei oo koskaan saaneet selville mitä ne oikeastaan ovat kun eivät käyttäydy kuin paniikkikohtaukset, ja epilepsiaa ei oo pään tutkimuksissa todettu... voisvat nyt kiltisti taas olla puhkeamatta.



ultra kutsu tuli 24 päivä pääsis sit kurkkaamaan että asuuko siellä joku vai ei.



Me ollaan kerrottu mun ja miehen vanhemmille ja sisaruksille. mutta ei viel muille ennen ultraa.



Mulle raskaus aika on aivan käsittömän vaikeaa parisuhteen kannalta. Oon jo nukkunu ekan yön lastenhuoneen lattialla kun en vaan taas kestänyt isännän toimintaa. Hormonit moninkertaistaa kaiken, ja olen nyt yrittänyt hillitä iteäni että asiat ei menis siihen jamaan kuin viimeks. Lähinnä meillä kaihertaa se että mä en ainakaan koe, että mä saisin omaa aikaa, mutta mies kyllä saa istua tietokoneella pelaamassa 5:kin tuntia töiden jälkeen kun tarvii omaa aikaa ja rentoutumista töiden jälkeen. Nykyään tosin eniten mua vaivaa se että lapsi haluas tehdä isän kanssa muutakin kuin istua sylissä ja katsoa kun isi pelaa.



tulihan vuodatus



xarda 9+ jotain

Huoh.. mihin sitä on ryhtynyt. no toivottavasti tolla vilperilä on vähän paremmin järkeä päässä kun alkaa maha olemaan tiellä. Eli siis esikoinen on oma itsensä ja kamala meno päällä jatkuvasti ja kokoajan, ja mua vaan oksettaa ja väsyttää. Mies on olli viel koko viikon työkomennukslla sen verran kaukana että ei siellä kotoa käsin käydä, No tänään tulee kotiin.



Neuvola oli tiistaina, ja mitäs siellä diiba daabaata niinkuin viimeks, hemppa oli vaan 111 eli sekin lisää tätä heikotusta ja väsymystä, nyt lisärautaa, jos vähän vaikka helpottais. Laskettu aika oli neuvolan mukaan 8.9, ultrasta ei viel tieta kun unohdin kysyä että pitääkö se ite varata vai tuleeko kutsu. Ainakin seulonta labroja varten sain suoraan ajan. seuraavan kerran sitten vasta maaliskuun alussa...



pahoittelut nirpulle.



Xarda 8+ vissiin jo

Tosin mulla se oli pahimmillaan loppu raskaudesta(jatkui koko raskauden ajan kyllä), mutta loppu raskaudesta en enää tehnyt muuta kun itkin yöt ja mietin että ehkä mun on parempi yksin vauvan kanssa kuin perheenä ton miehen kanssa.



Kaikista eniten mua auttoi se että tasaisin väliajoin keskusteltiin asioista ja hetkellisesti tuli taas se luottamuksen tunne, kunnes se taas katosi jonkun ihan tyhmän pikku asia alle.



Mun oli itse tosi vaikea sitä ymmärtää, mutta mies onneks jaksoi mulle kertoa että ne on ne hormonit. Ja näin Jälkikäteen pahinta mitä olisin voinut tehdä olisi ollut kahlita se mies niiksi muutamiksi omiksi menoiksi kotiin, vain siksi että musta tuntui pahalta.



Mitään vinkkiä en voi sanoa siihen miten sen oman päänsä sais muutettua, mulla ei ainakaan mikää toiminut (muu kuin synnyttäminen, noi tunteet jäi laitokselle). Mutta puhuminen kannattaa aina. Yritä saada mies ymmärtämään että ne on ne homrmoonit jotka hettelehtii, mutta kannattaa myös selvittää se että sillä hetkellä se miltä susta tuntuu niin on se ainoa totuus mitä sä pystyt käsittämään (tai ainakin mulla). Myös on tärkeää kertoa miehelle se että sekä sinä että "vauva" tarvitsette tasapuolisesti huomiota jotta sinusta tuntuu että te molemmat olette hänelle tärkeitä.



Ja tärkein sinulle itsellesi... yritä pitää mielessä se että ne on tosiaan ne hormoonit jotka liioittelee asoita, ja että kun vauva syntyy niin ainakin meillä kaikki hylkäämis tunteet vain katosivat.



Tsemppiä tiedän että se on vaikeaa.

p.s älä päästä itseäsi siihen jamaan että alat lukea asunto ilmoituksia vain sen takia että mies viipyy kaupassa hieman odottettua pidempään

mikä viikko!



meillä ollaan sitten ihan urakalla kipeenä, mies ollu 3 pivää saikulla, itellä nous eilen kuume johonkin 39 ja just päästiin sairaalasta kotiin kun poitsulla nous kuume reiluun 40, lastenlääkärin luvalla nyt kotona mutta uskaasilla että jos olo heikkenee niin sit suit sait sukkelaan takas.. toivottavasti ei...



Eli tällä viikollla ei oo hirveästi mahan mörmelöä ehtinyt miettimään, jos nyt kuitnekin tällä viikolla sais soitettua neuvolaan.



Meillä tuo poika täyttänee sen jo 1v 10 kk kun pienempi tupsahtaa maalimaan ja olen enemmän kuin onnellinen että vasta silloin. Meillä ei riitä kuvaamaan että olis vilkas lapsi, vaan mä olisin rehellisesti pulassa jos tähän nyt tupsahtaisi vauva. itsekkin haaveilin pienemmästä ikäerosta mutta aika nopeasti tuo poitsu näytti kyntensä ja mä lisäsin haaveisiin muutaman kuukauden lisää...





huoh nyt taas tsekkaamaan pikku potilasta... ja kerämään energiaa huomiselle kun mies lähtee töihin



xarda