JS87

Vierailija kirjoitti:

Kaljan kärrääjä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain lavan kaljaa kaupasta useampaa ihmistä varten nuorena opiskelijatyttönä ja olin kiinnittämässä sitä pyörän tarakalle, kun kassajonossa takanani tullut vanhempi mies tuli kysymään: "Aiotko juoda nuo kaikki itse?" Vastasin, että niin ajattelin. Siihen mies tyytyväinen virne kasvoillaan: "No sitten olet varmaan aika humalassa illalla."

Joo, no tapahtui kaupan pihalla, mutta siitä sitten kiireesti pyörällä karkuun...

Lava kaljaa pyörän tarakalla? Tuskinpa vain...

Kuinka niin "tuskinpa vain"? Kyllä sen siihen saa sillä tarakan läpyskällä ja niillä venyvillä nauhasysteemeillä vielä oikein näppärästi kiinni. Olen isompiakin paketteja kärräillyt pyörän tarakalla, kun en muutakaan menopeliä omista. Ihmeen paljon tämä tarinani täällä herätti negatiivista huomioita, mutta ehkä meillä on vain erilainen käsitys omituisuudesta.

Kyllähän 24-packin kantaa vaikka kädessä helposti, mutta koko lava tarkoittaa usrin 100 tai useampaa tölkkiä.

Lava on kyllä usein EUR tai FIN-kokoinen puinen alusta, jossa on kymmenia ja taas kymmeniä pakkeja kaljaa. Painoa useita satoja kiloja.

Vierailija kirjoitti:

Magneettiripset. En vain oppinut niitä laittamaan. Meni 20e hukkaan.

Lumilauta. Laskin kerran tai kaksi sillä. 900e hukkaan. Nyt yritän teettää siitä sohvapöydän.

Vauvan konttauskypärä. Ei suostunut käyttämään ja sitten kuulin, ettei normaali lapsi niitä tarvitse.

100e kantoreppu. Kannoin hyvin vähän koska selkä tuli kipeäksi. ErgoBaby, eli piti olla ergonominen. Olis pitänyt ostaa käytettynä.

Kaikki ex-muijalle ostetut hienot korut. Ei osannut niitä arvostaa ja käyttäytyi niiden suhteen epäkohteliaasti erossa.

Monet kengät jotka sittenkin hiersivät.

Keltuaisen erottelija. Onneksi se maksoi vain euron. Turhin kapine ikinä, se keltuainen rikkoutui siihen ja kaikki meni sekaisin.

Uusi kallis älypuhelin joka 5kk jälkeen putosi ja hajosi. Kotivakuutus, jonne en saanut aikaiseksi ilmoittaa asiasta. Ei ollut just silloin rahaa omavastuuseen. Maksan puhelinta pari vuotta osamaksulla ja tietty tätä uuttakin.

Kun esikoinen satutti sormensa ja ajattelin, että se on vietävä lääkäriin, etten vaikuta välinpitämättömältä vaikka oma järki sanoi, ettei siinä mitään ole. 90e siitä, että lääkäri sanoi, ettei siinä ole mitään. Oppirahoja.

Kestovaippa. Lapsi sai siitä ihottumaa navan alle. Siinä oli semmoinen karkea tarrakiinnitys. En tajunnut muutenkaan sitä systeemiä: Imu laitetaan sinne kuoren sisään taskuun, eli joka tapauksessa koko vaippakuori pitää pestä joka kerta kun sinne pissa tulee. Annoin pois. Yksi imu jäi vahingossa, oon käyttänyt sitä kestositeenä itselle jos siteet on unohtuneet ostaa. Mutta ostin pari kuorta ja paljon imuja, joten melko laiha lohtu. Ja ei, ei tarvii tulla valistamaan kestovaipoista tähän ketjuun... Meillä ei vaippa-aika ole enää ajankohtainen.

Ei ollut varaa omavastuuseen?! :D :D :D Voitko hiukan selkeyttää että miksei sulla ollut varaa hakea vakuutuksesta korvausta? :D :D :D

Eihän tänne edes pysty kirjoittamaan niistä kaikista hulluista, joita päivittäin kaupassa kohtaa.

Viimeisin outo kokemus oli, kun keski-ikäinen nainen pakkasi ostoksensa, nosti kassit kärryyn ja lähti menemään. Törmäsi kärryillään postin pakettiautomaattiin, jonka jälkeen käveli hetken aikaa takaperin ja sitten sivuttain kärryjen kanssa. Vaihtoi kassit toiseen kärryyn ja kävi vielä erikseen kassamyyjälle ilmoittamassa, että joutuu vaihtamaan kärryt, koska ensimmäisissä on joku ongelma :D :D

Outona pidän myös sitä, että Paraisten S-marketin kassamyyjänä pidetään jatkuvasti semmosta lihavaa naista, joka ei tajua puhua suomea. Osaa kyllä, mutta ei vittuillakseenkaan puhu. Heittelee lisäksi muovikassit avaamatta eteenpäin (s-market käyttää jotain kierrätysmuovikassia joka ei aukea dynamiitillakaan). Tämä kassamyyjä on aivan helvetin hidas, vaikka muistan hänen istuneen kassalla ainakin 15 vuotta. Jokaisesta tuotteesta pitää erikseen pyörittelemällä ja kääntelemällä etsiä viivakoodi ja piippauksen jälkeen tarkistaa, menikö oikein. Myös silloin, vaikka olisi viisi samaa tuotetta peräkkäin, kaikista etsitään erikseen se koodi.

Ostoskärryllisen piippaamiseen voi mennä hyvinkin 10-15min. Voisi kuvitella että jos 15 vuotta piippaat sitä samaa tonnaripurkkia kassan läpi niin menisi jo lihasmuistista löytää se viivakoodi, mutta ei. Mitä edellytyksiä tämmösellä vanhalla ämmällä on olla tollasessa työssä? Ei mitään. Paikalliset varmasti tunnistaa hänet :D

Ja usein hän on se ainut auki oleva kassa ja jono vaan kasvaa......

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Tama nyt ei ollut kovinkaan omituinen vaan ilahduttava: kaytiin eilen kaupassa ja huomattiin parkkipaikalla, etta olutkori oli jaanyt maksamatta (se laitetaan ostoskarryjen "takaosaan" sille erikseen varatulle telineelle ja unohdin sen tyystin - siita pitaa siis sanoa kassalle silla han ei sita valttamatta nae).

No, ei kun takaisin kauppaan ja juuri ruokatarpeet myyneen kassan juttusille, anteeksi pyydellen. 

Kassa antoi mulle kiitokseksi rehellisyydestani kahdeksan euron arvoisen kukkakimpun ja sanoi, etta rehellisyyskin tulee palkita! :) 

Ihan mielenkiinosa kyselen että mikä on ostoskärryn takaosassa oleva paikka mikä on varattu erikseen oluelle? Tiedän etten kyseistä paikkaa sit vahingossa käytä muuhun tarkoitukseen:)

Ei tämmöisiä paikkoja ole enää vuosikausiin ollut kärryissä, niinkuin ei olutkorejakaan kaupoissa. Olivat siis sellaisia "esille taitettavia" alustoja kärryjen alaosassa takana, johon mahtui juuri kaljakori (24x 0,33l lasipullo) ja näin koko ostoskärry jäi muita ostoksia varten.

Kyl määki voisin nykyisen diisselin vaihtaa vaikka kaasuautoon, jos mun ei silloin tarttis maksaa kovempaa autoveroa kuin nykyisestä. Ja jos mun ei silloin tarttis maksaa kovempaa käyttövoimaveroa kuin nykyisestä. Ja jos olis edes joku muu tankkausasema käytössä kuin Turun sataman lähellä oleva. Yksi tankkausasema Turussa (joka ei sovi normaaliin ajoon millään lailla) ja seuraava jossain jyväskylä-Lohja-akselilla. No thanks..