Jonsteri

Nyt sain kahlattua tämän ketjun viestit läpi ja bongasinkin monta tuttua! Safia, me plussattiin kummatkin heinäkuisista ja täällä taas ollaan. Tsemppiä meille kummallekin! Ja Marjana... Olet ollut myös mielessä. Toivon koko sydämestäni, että sullakin nyt tärppää!

Niille, jotka ei mua tunne. Niin tarinani on tuossa edellisessä viestissä, ikää 31v. mies 33v.  Yhteistä matkaa meillä 5v. takana, naimisissa 3v. ja kummallakaan ei lapsia ja kuume on kova.

Ehdin jo laittaa mun viestin tonne syyskuisiin, vaikka tännehän se oli tarkoitettu...

Siirryin tänne tuolta Heinäkuun plussanneista. Valitettavasti mun raskaus todettiin tuulimunaksi joulukuun lopulla varhaisultrassa rv 7+6. Keskenmeno ei lähtenyt itsestään käyntiin niinkuin viimeksi, joten kättärillä varmistettiin asia ja sain keskeytyslääkeet seuraavalla viikolla rv 8+5 ja samana iltana alkoi tyhjentyminen elämäni hirveimpien kipujen kera. :(

Nyt menossa keskeytyspäivästä laskettuna kp23 ja perjantaina teen vielä raskaustestin ja varmistan, että raskaushormoonia ei enää löydy. Sitten seuraavista menkoista lähtien uuttaa yritystä vaan. Harmittaa, kun viime elokuussa oli keskenmeno myös ja esikoista kovasti toivotaan. En tiedä miten kestän, jos kolmaskin raskaus on tuulimuna tai keskeytyy muusta syystä, mutta ainakin sitten pääsisin tutkimuksiin. Nyt ollaan yritetty lasta reilu 2 vuotta.

Taustailen täällä tän kuun ja henkisesti valmistaudun tulevaan kuukauteen. Marraskuisissa sitten oon tositarkoituksella taas mukana. :)

Jonsteri kp23/~34, yk 2v, km 08/2013 & 12/2013

Mulla on takana nyt kaksi keskenmenoa. Ensimmäinen viime elokuussa ja toinen nyt joulukuussa. Esikoista myös yritetään ja yhteensä yritystä takana viimeiset 2 vuotta.

Elokuussa keskenmeno alkoi itsestään rv 6+6. Tulin nopeasti uudelleen raskaaksi ja raskauden edetessä malttamattomana varasin varhaisultran joulukuussa. Surukseni siellä todettiin tuulimuna rv 7+6. Sitten sain viikon odotella, jos keskenmeno alkaisi itsestään. Koska vuoto ei alkanut, kättärillä annettiin keskeytyslääkkeet seuraavalla viikolla rv 8+5 ja otin lääkkeet kotona. Mulla vuotoa tuli n. 2,5 viikkoa ja reilun viikon verran runsaasti ja kovien kipujen kanssa. Huomenna teen raskaustestin, joka toivottavasti näyttää negaa. Odotan menkkojen alkavan 1,5 - 2 viikon kuluessa ja sen jälkeen alkaa taas yrittäminen.

Ymmärrän tunteen tuosta omasta "viallisuudesta". Olen paljon murehtinut ja pohtinut sitä myös, mikä minussa on vialla, vaikka näennäisesti mitään vikaa ei ole ja tarkemminhan asiaa vasta aletaan tutkimaan, jos takana on 3 peräkkäistä keskenmenoa. Kättärillä on kovasti vaan vakuuteltu, että mulla on vain todella huono tuuri ja tämä on tosi yleistä. Yritän uskoa sen.

Mulla on ihana mies, jonka kanssa ollaan itketty yhdessä ja hän on ollut joka lääkärinkäynnillä mukana ja todella vahva tuki. Kyllä nämä kokemukset niin rajuja henkisesti ja fyysisesti ovat olleet, että en kyllä olis tässä ilman omaa miestä. Olen myös löytänyt apua, kun olen kirjoittanut omista tunteista (olen muusikko ja teen biisejä) ja musiikin kuuntelu on myöskin ollut terapeuttista. Ekasta keskenmenosta puhuin paljonkin ihmisten kanssa, mutta tästä toisesta en ole halunnut puhua. Jotenkin nyt on olo vielä herkempi ja tiedän, että en voi jutella aiheesta vieläkään ilman isoja tunnekuohuja. Ekan keskenmenon jälkeen multa kysyttiin paljon tyhmiä (ja loukkaaviakin) kysymyksiä, joten nyt oon halunnu minimoida kaiken ärsytyksen ja keskittyä seuraavaan yritykseen ja siihen, että jaksan päivästä toiseen. Niille, jotka tiesi tästä toisesta keskenmenosta on mies viestinnyt, että hänen kanssaan voi asiasta puhua, mutta minä en halua puhua asiasta. Onneksi tätä pyyntöä on kunnioitettu. Uskon, että kun ens kuussa kuumeilu taas alkaa, niin se valo arkeen alkaa taas pikkuhiljaa löytymään. Voimia teille kovasti! <3

Siirryin tänne tuolta Heinäkuun plussanneista. Valitettavasti mun raskaus todettiin tuulimunaksi joulukuun lopulla varhaisultrassa rv 7+6. Keskenmeno ei lähtenyt itsestään käyntiin niinkuin viimeksi, joten kättärillä varmistettiin asia ja sain keskeytyslääkeet seuraavalla viikolla rv 8+5 ja samana iltana alkoi tyhjentyminen elämäni hirveimpien kipujen kera. :(

Nyt menossa keskeytyspäivästä laskettuna kp23 ja perjantaina teen vielä raskaustestin ja varmistan, että raskaushormoonia ei enää löydy. Sitten seuraavista menkoista lähtien uuttaa yritystä vaan. Harmittaa, kun viime elokuussa oli keskenmeno myös ja esikoista kovasti toivotaan. En tiedä miten kestän, jos kolmaskin raskaus on tuulimuna tai keskeytyy muusta syystä, mutta ainakin sitten pääsisin tutkimuksiin. Nyt ollaan yritetty lasta reilu 2 vuotta.

Taustailen täällä tän kuun ja henkisesti valmistaudun tulevaan kuukauteen. Lokakuussa sitten oon tositarkoituksella taas mukana. :)

Jonsteri kp23/~34, yk 2v, km 08/2013 & 12/2013

Päätin tulla tänne päivittämään mun tilanteen kans. Valitettavasti mun raskaus todettiin tuulimunaksi joulukuun lopulla varhaisultrassa rv 7+6. Keskenmeno ei lähtenyt itsestään käyntiin niinkuin viimeksi, joten kättärillä varmistettiin asia ja sain keskeytyslääkeet seuraavalla viikolla rv 8+5 ja samana iltana alkoi tyhjentyminen elämäni hirveimpien kipujen kera. :(

Nyt menossa keskeytyspäivästä laskettuna kp23 ja perjantaina teen vielä raskaustestin ja varmistan, että raskaushormoonia ei enää löydy. Sitten seuraavista menkoista lähtien uuttaa yritystä vaan. Harmittaa, kun viime elokuussa oli keskenmeno myös. En tiedä miten kestän, jos kolmaskin raskaus on tuulimuna tai keskeytyy muusta syystä, mutta ainakin sitten pääsisin tutkimuksiin. Tsemppiä teille kaikille myös!