Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

108/117 |
23.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?

Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.

Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.

Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.

Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.

Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.

Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.

"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?

Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?

Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?

Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?

Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"

/quote]

Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.

Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.

Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?

Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?

(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)

Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?

Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.

Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.

Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.

En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.

Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.

Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.

Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.

Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.

En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:

-aviorikos ja seksivideot

-väkivalta

-sadismi

En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.

Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.

En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.

Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.

Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap

Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.

En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?

Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.

Osa tietää tämän jo 100 % etukäteen. Joten tottakai kannattaa tehdään arvoistaan osa identitettiä. Niin ne syvenevät ja tulevat näkyviksi. Esim aviorikos on aivan omassa hallinnassa. Miten voisin tehdä aviorikoksen kun olen päättänyt etten sitä tee? Ja tiedän etten tee. Olen tutkinut itseni läpikotaisin tämän asian suhteen.

Kyllä arvoista tuleekin osa identiteettiä ja niihin voi sitoutua sen 100%. En tiedä mahdollisesta ideologiastanne tai vakaumuksestanne mitään. Itse olen kristitty ja ajattelen olevani vain ihminen, en mikään jumalallinen erehtymätön olento. Mielestäni on nöyryyttä tajuta, että omasta täydestä arvoihin sitoutumisesta huolimatta voin langeta. Niin kauan kuin elän, olen inhimillinen. Siksipä tarvitsen armoakin.

12/45 |
23.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä psykiatrian päivystys on myös akuutteihin stressireaktioihin eikä pelkästään päihdeongelmaisille.

2/45 |
23.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai voit hakea apua tuohon. Onko paikkakunnallasi psykiatrista päivystystä?

101/117 |
23.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?

Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.

Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.

Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.

Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.

Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.

Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.

"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?

Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?

Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?

Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?

Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"

/quote]

Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.

Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.

Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?

Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?

(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)

Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?

Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.

Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.

Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.

En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.

Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.

Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.

Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.

Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.

En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:

-aviorikos ja seksivideot

-väkivalta

-sadismi

En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.

Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.

En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.

Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.

Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap

Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.

En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?

Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.

Virheen välttäminen identiteetin perustana? Tämä on todella mielenkiintoinen maailmankatsomus. Puhun kommentissani enemmänkin itsetuntemuksesta. Tai intuitiosta. Ehkäpä sitä ei ole kaikilla, mutta pystyn päässäni käymään mielikuvituksen avulla erilaisia tilanteita lävitse ilman että ne täytyy konkreettisesti kokea. Ja jos jokin skenaario tuntuu pahalta, niin vältän tekemästä sen mukaan. Yksinkertaista. Enkäpä sinun esimerkkisi selittää miksi jotkut ihmiset hyppäävät kalliolta nähdäkseen sattuuko se, vaikka niin on tapahtunut jo monille.

Ehkä ymmärsin sitten jotenkin väärin. Aika ilkeäksi kuitenkin aloit.

91/117 |
23.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?

Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.

Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.

Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.

Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.

Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.

Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.

"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?

Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?

Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?

Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?

Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"

/quote]

Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.

Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.

Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?

Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?

(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)

Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?

Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.

Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.

Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.

En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.

Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.

Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.

Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.

Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.

En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:

-aviorikos ja seksivideot

-väkivalta

-sadismi

En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.

Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.

En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.

Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.

Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap

Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.

En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?

Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.