Jesse-armahtaa-luonto-ei

Jep, toinen "minä itse". Roikun vielä av palstalla vaikka kommentointi on juuri sulkeutumassa.

Taitaa ap:n ongelma olla siinä että teillä on eri käsitykset, tai ehkä oikeammin eri "sietokyvyt" sille mikä on riittävän siistiä ja liian epäsiistiä. Aiemmassa kommentissa oli huomautus että mies haluaa sinua siistimmät oltavat, tai ainkain siedät epäsiisteyttä häntä enemmän. Tämä on kyllä aika vahva ristiriita sen kanssa että koet itse joutuvasi tekemään huomattavasti enemmän kotitöitä, joten vaikuttaa siltä että käsityksesi on tältä osin jollain tavalla virheellinen.

Komppaan aiempia kommentteja siitä että teet jatkossa sen mikä on sinun mielestä kohtullista ja minkä koet tarpeelliseksi. Loput jätät tekemättä. Jos mies huomauttaa tilanteesta, niin siinä on oiva tilaisuus avata keskustelu ja esittää omat näkemyksesi asiasta. Tästä toivottavasti pääsee molempia tyydyttävään kompromissiin ja onnellisempaan parisuhteeseen.

Tuo on aika ikävä tilanne ap, ja suhde ei kyllä ole kunnossa. Jos mies ei halua, tai ole kykenevä, keskustelemaan siitä miten hän kokee suhteen ettekä löydä yhteisesti selitystä nykyiselle tilanteelle, niin pidän suhteen kariutumista todennäköisenä.

Itse koen että ongelmat seksin suhteen johtuvat jostain ongelmasta parisuhteessa, joka sitten esittäytyy haluttomuutena, pettämisenä tms. Sanonnan mukaan seksin osuus on 20% toimivasta ja 80% ei-toimivasta parisuhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Teen lapsen kanssa vaikka mitä kun ollaan yhdessä: luetaan, leivotaan, pelataan.. Tällä hetkellä lapsi on isällään.

Mä en vaan halua olla tällainen ihminen. Valittava itsesäälissä elävä. Missä kaikki ihmiset ympäriltä? Mutta miksi eläisin kun kukaan ei kaipaa mua mihinkään?

Mitä Mä teen? Lopetanko viestien lähettelyn lapselle?

Hae ammattiapua tuohon tunteeseen, täältä palstalta tuskin saat mitään toimivaa ratkaisua. Voimia, toivottavasti tilanteesi paranee pian.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta se uskostasi paasaaminen, eihän sulta kukaan Suomessa tule kyselemään mitään jumalsatumieltymyksiäsi, jos et niitä itse mainosta jatkuvasti.

Ja ehkä kannattaisi uskoa johonkin vähän vähemmän typerään, niin ei tarvitse sietää irvailuakaan? Mieti nyt vaikka sitäkin, miksi uskot kuten uskot. Syynä on lähes aina vanhemmat/yhteiskunta, joka on sut pienenä aivopessyt. Aasiassa syntyneenä uskoisit jotain ihan muuta.

Tämä. Ap:n kaltaisia on monta ja on aika surullista että tällaisessa tilanteessa kokee muiden olevan "väärässä" kun eivät usko samaan satuolentoon juuri samalla tavalla kuin itse. Tässä pitäisi ap:n ottaa tiukka tuijotus peiliin ja pohtia miksi uskoo niin kuin uskoo. Suurella todennäköisyydellä uskomukset johtuvat lapsuudessa opituista tavoista ja rituaaleista, sen sijaan että henkilö olisi päätynyt kyseiseen uskontoon eri vaihtoehtoja punniten.

Itse pidän uskovaisia tältä osin ammattiavun tarpeessa olevina mielenterveydeltään häiriintyneinä henkilöinä, ja surullista tässä on että omat vanhemmat ovat lähes aina ne jotka ovat tämän aiheuttaneet. Olen syyllistynyt tähän itsekkin "kirjaamalla lapseni kirkkoon" muutamien kuukausien ikäisinä koska "se nyt vain on tapana". Kuuluin silloin itsekkin kirkkoon ja pidin sitä normaalina asiana, ja vasta jälkeenpäin olen tullut siihen tulokseen että vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä tällaista päätöstä lastensa puolesta.