Ingela

no mieti niitä jotka tekevät yhtä pitkän päivän,raskasta työtä ja palkka on n.1600e.aina saa kaikkea mitä haluaa :/ jos itselläni olisi noin hyvä palkka niin mahdollisuuksien mukaan tekisin lyhyempää päivää..

en haluaisi laiskottelemisen takia olla kotona,haluaisin tehdä semmoista työtä mitä rakastan mutta aika mahdottomalta tuntuu. jäin kesäkuunlopussa työttömäksi koska pari vuotta kestänyt työrupeama kävi niin raskaaksi että olin yli neljä viikkoa sairaslomalla "työuupumuksen"takia.ja kun määräaikainen työsopimukseni oli lopuillaan,en jatkanut sitä. toisaalta rakastin työtäni,mutta koska minulla ei ole alan koulutusta,sain vain osaksi sitä mitä olisin halunnut tehdä koko ajan..vaikeasti selitetty. hain kouluun (viime vuonna en päässyt) mutta tänäkin vuonna jäin parin pisteen päähän sisäänpääsystä ja olin jo niin varma että pääsen kouluun ja nyt kun en päässyt niin ei huvittaisi enää mikään. olen aina haaveillut kirjankuvittajan työstä ja kirjan kirjoittamisesta,eli tämä aika olisi hyvä sille,vaikka siihenkään minulla ei ole varsinaista oikeaa tutkintoa. mielestäni olen kuitenkin jonkin verran oikeutettu olemaan kotona koska maksoin pitkään liitoll,että saan nyt työttömänä rahaa sieltä. useimmat sanovat että mikä tahansa työ pitäisi kelvata työttömälle,mutta olen sitä mieltä että työssään pitää viihtyä,en ole valmis uhraamaan terveyttäni työlle jota inhoan tai joka on liian raskas hoidettavaksi,niin henkisesti kuin fyysisestikkin,sanokoot valittajat mitä vain. en siis kuitenkaan tue sitä että ikuisesti ollaan työttömänä vain sen takia että ei vaan huvita mennä mihinkään töihin vaikka mukava työ olisikin tarjolla.

mä en osaa edes kuvitella miten mun kävis jos saisin keskenmenon :/ toivottavasti ei joudu koskaan kokemaan sitä. Ja KataV,jos me oltaisiin yritetty jo viis kk niin kyllä varmaan itekki alkaisin käyttämään kaikkia kikkakakkosia :D



mä oon koko elämäni taistellu painoni kans ja koko lapsuuden ja pahimman teini iän ajan oon ollu ylipainoinen.sain laihdutettua aika paljon(15kg) n.5 vuotta sitten ja paino nousi melkein takas paris vuodes mut sain itteni kuriin ja painon laski ja nyt taas oon yli vuoden ajan saanu pidettyä sen kurissa ja kun häät oli niin sain painon tippumaan ja mulla kans bmi jotain samaa luokkaa kuin Sissiinalla (171/69).



muutenkin omakuvani on melko heikko enkä ole varmaan koskaan sinut itseni kanssa. eli tämä oli aasin silta tähän,että oonki miettinyt että mitähän ajatuksia raskaus tuo tullessaan kun kroppa muuttuu JOKA TAPAUKSESSA halusi tai ei.oon kuitenkin sitä mieltä että aivan sama kun koskaan ei oo ollu mitään timmiä huippumallivartaloa niin ei tää voi hirveen paljoa pahemmaksi mennä :D tai niin mä uskottelen itselleni :D mutta silti odotan niiiiiin innolla sitä kasvavaa vauvamasua,ne on niin ihania ja nainen on mun mielestä kaunis ollessaan raskaana...tää oli vähä tämmönen asiasta sivuun loikkaava ajatusryöppy,mutta ainakin osa mun omaa mielenjuoksua vauvojen rinnalla :) mutta mahtavaa että muutkin,juurikin saman ikäiset tyttelit on liittyneet seuraamme :)!

joo oon myös itse vähän "pelännyt" että kuinkahan kauan tässä joutuu odottelemaan pillereiden jälkeen :/ me yritetään pärjätä näin alkuun ainakin ilman mitään kepulikonsteja,mies pyysi ettei oikeein yrittämällä yritettäisi ettei mee koko hommasta maku. oon vähä samaa mieltä (vaikka haluisin tulla raskaaksi just nyt!:D) koska sit rupeisin stressaamaan vaan et koska on paras aika ja en itseasiassa tiedä omista kierroista hönkäsenpöläystä joten ehkä parempi näin ja tuurilla mennään jonkin aikaa :)

toivottavasti ehtisi raskautua niin että kerkeisin saada omalle lapselle tuon paketin :D kaikki eläinjutut ja nuo vaatteiden värit oli söpöjä :)