Hummingbirdy
Seuratut keskustelut
Kommentit
Kysymyksiä kysymyksiä!! Sori tässä tulee nyt vaan pelkkää omaa napaa!
Mä oon niin peloissani. Voi kamala. Se lääkäri painotti, että me ei voida tietää mitä mun kroppa tekee vaikka otankin tota lääkettä. Ovulaatio saattaa olla jo aikaseminkin. Ja nyt mua pelottaa hirveesti että kun aloitin eilen ton lääkkeen että se riitti jo irrottamaan sen munasolun vaikka olikin superpieni annos. Viimeistään sen kait pitäisi irrota sitten kun otan sen ison lauantaina. Jos se irtookin nytten niin se pallero on liian pieni että se hedelmöittyis (kai?). Mä pistän kaikki mun toiveet ja haaveet nyt tähän yhteen kiertoon ja mä en tuu selvii hengissä KUN tää menee puihin. Tai sit se ei irtookaan lauantaina ja pitäisi heilutella peittoa ties millon. Ovulaatiotestiin ei voi luottaa kun toi lääke aiheuttaa siihen positiivisen tuloksen. Tää on nyt mun mielessä 24/7 ja en vaan pysty olee normaalisti. Välillä oon ihan paniikissa ja toisessa hetkessä huomaan taas laskevani jo laskettua aikaa ja miettiväni millon saa kertoa muille. Käsittämötäntä tää mun ajatuksen juoksu kun hommat on vielä hoitamattakin. Jos mulla menee pää sekasin jo näin pienestä niin miten mä selviin johonkin IVF hoitoihin tai vastaaviin!? Miksi en vaan voisi käydä ultrassa joka helvetin päivä!!! Tää epätietoisuus mitä tuolla tapahtuu tappaa mut. Taas meni eilen nimittäin 200e, että kuinkakohan monta kuukautta tätäkin jatkuu. Mä oon mielessäni jo siinä ovulaation jälkeisessä piinailussa kun mä tiedän että se ovulaatio on sunnuntaina. Eli mun piinaviikot vaan piteni tän lääkkeen kanssa, perskule! Toisaalta mä odotan vaan että pääsen tänään töistä kotiin että voin pistää itseäni. Haluun vaan saada kaikki ne annokset kehooni ja sitten alkaa se saamarin pitkä älytön käsittämätön odotus. En tiiä oon niin sekasin just nyt. Pelottaa myös jos meijän peittojen heiluttelut menee huonosti. Tai ei oo yhtään fiilistä…. Kääk mun pitää nyt keksii jotain kynttilä juttuu tai jotain seksikästä tai romanttista viikonlopuksi, että se ei oo niin pakko pullaa. Koska nyt jos koskaan on vaan pakko sekstata! Sitten mietin myös että monelta meijän kannattaa sillon sunnuntaina ovulaatiopäivänä sekstata?? Aamulla vai illalla? Voitas yrittää 2 kertaa mutta ei olla tehty niin pitkään aikaan joten en oo ihan varma onnistuuko se meiltä :D
Sit mietin sellastakin tyhmää asiaa, että onko jotain mitä mä en nyt saa tehdä. Tiettekö kun alkaa pistää likoon näin paljon rahaa ja lääkkeitä niin pitäisikö mun tehä kevyttä urheilua sen hullun sykeurheilun sijaan jota nyt harrastan. Mitkä kaikki asiat voi vaikuttaa tässä kierrossa nyt negatiivisesti…. En tiiä, en todellakaan halua lopettaa urheilua taas 2 viikoksi tämän takia, mutta oon niin surkee vetämään esim. salilla rauhallisesti. Aina tulee vedettyä tosi kovaa. Ja mitä muuta mun pitäisi nyt välttää?! Miksei kukaan lääkäri ole kirjoittanut ohjeita siihen, mitkä asiat oikeesti vaikuttaa. Kun sitten taas sanotaan, että urheilu vaikuttaa positiivisesti. Mutta entä jos mä vedän kun hullu -600kcal treeniä päivittäin?
Kiitos ja anteeksi että taas tää oli tällänen viesti.
Se oli itseasiassa yllättävän helppoa. Se pistetään navan alapuoleiselle alueelle eli ei lihakseen vaan tuohon läskimassuun vaan :D Se oli samanlainen kun insuliinikynä joten super helppo käyttää. Nipistä vähän. Sattu vähemmän kun esim. verikokeen ottaminen.
Kimallus hirmusesti tsemppiä huomiselle. Sun on parempi vaan pelätä että se sattuu sikana niin ehkä se ei satukaan. Mut oon ymmärtänyt et se on aika lyhyt juttu. No mut hyvä et on ultrattu. Toivotaan et on auki :) tuu kertoo sit.
Asisten nii on se laihduttaminen vaan perseestä. Varsinkin kun joku muu sanelee ehtoja lapsettomuuden kanssa. Koita jaksaa!
Nyt on ensimmäinen piikki pistetty. Oli kyllä niin jännää et pistin sen vahingossa ehkä liian ylös. Hups
Heipä hei lomalta palailen!
Tirpiainen ihan hirmuisesti onnea! Varmasti todella epätodellinen fiilis :D Kaikki kääntyy lopuksi parhain päin, täytyy vaan uskoa siihen!
Tervetuloa Annhaa. Kyllä suokin on koeteltu jo monin juonen kääntein. En osaa kyllä sanoa miten periytyminen tässä asiassa menee. Yleensä kait jos oman äidin ollut vaikea raskautua niin voisi sunkin olla. Toivotaan että teilla ja siskollakin tärppäisi, sillä raastavaa tämä on :/ Tsemppiä!
Kimallus oi voi kun joudutte odottamaan tuloksia niin pirun kauan. Saamarin kesä :/ Asiat kuitenkin etenee mikä on hyvä. Malttia nyt sulle kovasti ja älä laske liikaa päiviä. Mä aina lasken liikaa ja sitten aika lipuu niin hitaasti! Se mikä mua ehkä jäänyt harmittamaan on että en ole aikaisemmin mennyt ultraan siinä kp 10-12 tienoilla tai muutenkaan ovulaation aikoihin. Se kertoisi varmaan paljon että onko siellä edes kasvamassa mitään vaikka testit näyttääkin positiivista. Oliko sulla se aukkari tulossa kierron puolivälissä? Ultraakohan ne sillon..? Sit ainakin tietäisi vähän edes.
Lily mitä ihmettä?!?! Lääkäri ei osaa sanoa miten jatketaan? Siis mitä teille on tehty? Sori en muista sun nimimerkin takaa mitään joten jos viitti kertoo uudestaan :) Siis onko sua ultrattu oviksen aikaan, onko kokeiltu ovulaation induktiota ja jos ei mitään löydy niin sittenhän ihan vaan keinohedelmöitystä kokeileemaan. Mullakin BMI 29 ja jatkuva fiilis että nyt laihdutetaan joka romuttuu aina johonkin. Tsemppiä sulle kuitenkin siihen :) Jos saisi ajatusta vähän muualle.
Omaa napaa: Juupa juu. Nyt on siis eka kierto letrotsoleja syöty kp 2-6 1x2 annoksella. Tänään kp 10 ja kävin ultrassa. Siellähän köllötteli oikealla isohko munasolu joka kuitenkin oli liian pieni. Lääkärin mukaan nyt pitäisi olla 22 mutta mulla vaan 16 vai oliko se 18. No anyway yllätyin todella kovin koska lääkäri määräsi mulle aloitettavaksi pistoshoidon tänään! Ovitrelle on nimi ja aloitan sen niin että 3 päivää pieni annos ja lauantaina loppusatsi menemään. Noiden pienten annosten on tarkoitus kasvattaa munasolua ja vahvistaa kohdun limakalvoa (joka mulla oli siis liian ohut, liekö se syy lapsettomuuteen?!). Sitten lauantaina pistän ison annoksen massuuni ja tadaa munasolu irtoaa. Eli ovulaatio on sunnuntaina. Hämmentävää. Sunnuntaina on sitten kuulema pakko hoitaa homma kotiin ja jos haluaa olla varma niin lauantaina ja maanantainakin olisi hyvä hommailla. Nyt sitten yritän miettiä pamautanko nää kaikki tiedot miehelle vai heitänkö vaan sänkyyn. Ettei siis tulisi mitään suorituspaineita. En vaan yhtään osaa olla kertomatta ihan kaikkea miehelle joten katotaan nyt. Jotenkin jännittää ja enimmäkseen itseasiassa pelottaa. Mitä jos tää ei toimi. Lääkäri sanoi ettei ole mitään syytä miksi mä en tässä kierrossa tulisi raskaaksi. Vähän jopa siihen tyyliin että nyt kyllä tulet :D Voikun se pitäisi paikkansa, mutta tää pettymys on koettu jo niin monta kertaa. En tiiä miten valmistan itseäni tähän pettymykseen :/ Noh jos haluan itseäni kunnolla kiusata niin teen raskaustestejä liian aikaisin. Nimittäin toi ovitrelle aiheuttaa positiivisen raskaustestin :D näkispä edes senkin joskus. No joo en aio tietty testata liian ajoissa, mutta kuiteskin. 3.8 on mun maaginen päivä jollon kuulema saan tehdä testin. Mua jännittää jo nyt. Mutta silti huolestuttaa. Voi naiset pitäkää niin peukkuja mulle, että näistä hormonihässäköistä olisi mulle se kaivattu apu!
Ja edelleen mä en vaan voi ymmärtää, että mä olen jo pistoshoidossa lapsettomuuteni kanssa. Ihan käsittämätöntä! Kuvittelin että tää tuntuisi jotenkin tosi kauheelta, mutta ei tää tunnu ihan älyttömän järkyttävältä. Fiilis on enemmänkin toiveikas, mutta pelokas jos tämäkään ei onnistu.
Tsemppiä nyt kaikille piinailijoille siellä ruudun toisella puolella :) Ja tulkaahan kertomaan mitä teille kuuluu!!
Kimallus nyt hommat hoitoon ja raskaaksi pamahdat kerralla :) kyllä nyt on taas toiveet korkeella sullakin. Toivotaan, että niihin vastataan. Hienoa, että aukiolotutkimus on nyt ohitse! Just nimittäin luin yhden ihan kauheen tarinan netistä missä tää nainen oli menettänyt tajunnan kesken tätä operaatiota yms. Mulla ehkä joskus vielä edessä. Pelottaa. En tiiä, onko tyhmää ettei sitä tehä mulle? Syynä siis että kerran jo ollut raskaana. Eli toinen puoli on auki (tai oli ainakin joskus), mutta olisi kiva tietää mites toinen... Ja kyllä nyt jo tohon kilppariarvoon on puututtava! Kiva kun kysyit tota munasolun irtoamista ja testiä. Mietin vaan itteni kohdalla, että josko se munasolu irtoaa muttei ole tarpeeksi iso... Kun en lääkkeilläkään saanut sitä niin isoksi että piti ottaa apulääkitystä. Sehän voi olla sullakin yksi ongelma ehkä!?
Maikki no huh, tuplat. Onnea :)
Kahvista, oon kyllä lukenu ettei se tee hyvää kun yrittää lasta. Ja joka tapauksessa raskaanahan sitä pitää vähentää, että nythän olisi hyvä hetki vieroittaa :) Mä en siis juo ollenkaan kahvia joten en hiffaa ollenkaan teitä :D Jonkun verran kokista kyllä joten sen lopetinkin yhdessä vaiheessa, mutta old habbits die hard.
Tätä ovistesti aihetta sivuten, kuinka pitkään te hommailette ovistestin jälkeen? Kun meillä on mennyt vähän sellaiseksi väkinäiseksi niin ei yleensä hirveen pitkään. Oon käyny miettimään, että mitä jos meillä ovis onkin vasta muutaman päivän plussan jälkeen. Tiedän kyllä ne tunnit, mutta jos meijän siittiöt ei riitäkään sinne asti?! Ette arvaakkaan kuinka vaikea oli kun otti sen irrotuspiikin. Lääkäri sanoi että ainut pakko päivä on sunnuntai. Mielellään lauantaina ja maanantaina myös. No me sitten pe, la ja su. Maanantaille ei enää riittäny voimia. No sitten mä oon googlaillu hulluna, että millon se ovis on siitä piikistä. Yrittäny kovasti tunnustella kehoa ja ehkä se oli maanantai aamuna. Aamulla lähdettiin töihin joten jäi sitten sunnuntain simpoista varmaan kiinni. Eli oon ihan sekasin ollut täällä. Lääkäri sanoi että nyt ainakin tiedät millon ovis on varmasti. Ja paskat. Olisi pitänyt kysyä siltä tunteja ja kellonaikoja suhteessa piikkiin millon kannattaa.
Olen sata varma että EI tärpännyt tästä kierrosta. Jotenkin vaan tuntuu vahvasti siltä. Mullahan ei oikeestaan kuivaa kautta oviksen jälkeen oo koskaan tullutkaan paitsi ehkä nyt. Mulla on aina jatkuneet valkovuodot aika runsaina ja nyt ei. Jotekin positiivisesti asia on muuttunut siis. Eniten jännään kyllä sitä alkaako ne välivuodot ensi viikonloppuna tai viikon alussa. Raskautta en odota. Mun mies odottaa ja kuvittelee että nyt tärppäs. Pelkään sen reaktiota kun menkat alkaakin. Meillä on jo muutenkin ollut tosi vaikeeta tän asian kanssa viimiset pari kuukautta. Eron partaallakin on käyty :/ Ollaan aikaisemmin keskusteltu, että jos lasta ei tule niin sitten tehdään muita juttuja. Nyt mies onkin ehkä sitä mieltä että ei siinä oo mitään järkee jos ei saa lapsia. Eli arvatkaa vaan onko paha mieli. Mä olen valmis siihenkin että yhdessä selvitään jos lapsia ei tule, mutta mies näköjään muuttanut mieltään. Nyt mä sitten odotan ja pelkään sitä päivää kun se ei jaksakaan katsoa mun nassua enää. Mun mies ei oikein myös tajua, että meillä on tosi iso mahis tulla raskaaksi hoidoilla. Sen mielestä peli on jo menetetty. Yritä siinä nyt sille jääräpäälle sanoa, että kuules nyt älä heitä pyyhettä kehään heti. Ja oikeesti, meillä on menny 14kk aloituksesta. Se ei lapsettoman silmin vielä ole niin kamalasti. Yritin kertoa sille jopa Vauvaunelmia tarinan, että meni aika monta ovulaation induktiota mutta lopulta tärppäs. Että ihan törkeen hyvä mahis et meillä käy samoin, mut ei se oikein ymmärtänyt. Toivon vaan että se jaksaa mun kanssa nää hoidot ja tulosta tulisi mahdollisimman pian. Jo ihan sen takia, että mä saan pitää mun rakkaan miehen rinnallani. Tuntuu niin pahalta ajatella, ettei se olisi enää tossa.
haikeita fiiliksiä tällä viikolla. Yritä tässä nyt sitten olla stressaamatta kun avioliittokin kaatuu niskaan!