hmek

Hei kaikille!

Olin reissussa viime viikonlopulla ja tällä viikolla kiitos töiden on illat menneet kaikissa muissa asioissa kuin netissä. Joten onpa mukavanähdä kuinka paljon tänne on tullut kommentteja ja mukava lukea teidän ajatuksia!

Mulla alkoi tosiaan viime viikolla menkat, vaikka oireita oli vaikka ja mitä eikä suurin osa mitään mielikuvituksen tuotetta. Ehkä oma kroppa on sitten vain sen verran erilainen kun olen vuosikausia pillereitä syönyt ja nyt en syökään. Nyt on menossa kp 10/28-33.

Meillä toivotaan ensimmäistä lasta ja minun puolesta tätä ekaa olisi saatu alkaa yrittämään 1,5 vuotta sitten. Mies empi ja kyllähän se harmitti. Varmistin aika monta kertaa meidän suhteen aikana, että onko niin, että hän ei ollenkaan halua vai haluaa myöhemmin. Ettei käy silleen, että "ehei, en halua ollenkaan lapsia". Joka kerta vakuutti haluavansa, mutta ei ihan vielä (ollaan nyt molemmat 33 v.).

Viime kesänä sit sovittiin, että jätän pillerit pois ja yrityskertoja (=kuukausia) on nyt ollut 2-3 kpl vähän laskutavasta riippuen. Olin välillä sairas eikä silloin yritetty lääkkeiden vuoksi. Viime menkat oli karvas pettymys, nyt vähän taas toivoa alkaa nosteleen päätään, kun päivät kuluu. Saas nähdä miten ensi viikolla ajat ja fiilikset käy yksiin, kun monesti työpäivän jälkeen olen usein aika väsynyt kaiken jälkeen, että seksi ei ihan ekana välähdä mieleen. Ja yritän, että ei aivan pakkopanoksi :) mene. Ja kovasti yritän, että en nyt niin hemmetisti tarkkailen oireita. Osallahan on ollut juuri niin, että kun ei mitään oireita ole, niin sitten onkin tärpännyt.

Suurin työ on ehkä siinä, että saisin kuitenkin sen ovulaation löydettyä, se on tuottanut vaikeuksia. Yleisesti mua janottaa paljon ja usein (en käsitä miksi, juon kevyesti 2-3 litraa vettä päivässä), niin OneStep-testien vaatima 4 tunnin odotus voi tehdä tiukkaa... ja vielä, että olisi samaan aikaa päivästä se testaus :O

En nyt muista nimimerkkejä (tai jaksa selata :) ) mutta kommenttina siihen miten ihmiset arvostelee lasten määrää tai tyyliin "Ette kai te nyt heti perään...." niin antaa ihmisten miettiä, se on mun mielipide. Se on ihan sama, että miten päin tekee niin aina on jollain joku mielipide tai neuvo tms. joka ei käy yksiin oman fiiliksen kanssa. Pitäisivät ihmiset vain huolen omista elämistään. Jos jotkut haluaa esim. 3 lasta lyhyessä ajassa, niin se on minusta jokaisen oma asia. Ihan liikaa ihmiset arvostelee (osa ehkä tahtomattaan) toisten lapsihaaveita ja lasten"hankintaa".

Hei TMH -

Tervetuloa joukkoon!

Täällä alkoi menkat tänään eli
kp 1/28-34 alkoi tänään, mikä ikinä onkaan kiertoni.
Uutta matoa koukkuun... Nyt tiedän ainakin, että missä mennään.

Hei kaikille, ajattelin muutaman kuukauden pohdinnan jälkeen uskaltautua mukaan.

Olemme mieheni kanssa yrittämässä ensimmäistä lastamme. Yritys alkoi viime kesänä, kun jätin monen vuoden jälkeen pillerit pois. Kroppa meni sekaisin pillereiden jättämisestä ja ekat menkat tulivatkin sitten vasta kolmen kuukauden odottelun jälkeen (luulin jo, että oli kesälomalta tärpännyt, kun mulla menkat yleisesti (mitä nyt ajalta ennen pillereitä muistan) aika tarkat).

Eka luomukierto marraskuun lopulla kolmen kuukauden odottelun jälkeen oli varsin tasainen 28 päivää. Mutkaa matkaan toi paha vyöruusu kasvoissa, jonka vuoksi jouduin syömään vahvoja särkylääkkeitä viime vuoden lopulla. Silloin pidättäydyimme tietoisesti hedelmällisinä päivinä joulukuussa, vaikka mielestäni löysinkin ovulaation (kun kerrankin pääsin niitä käyttämään, kun kierto ei ollut sekaisin/menkat ei puuttuneet).

Viimeisin uusi yritys alkoi ovulaation etsinnällä (veikaten tasaista 28 pv:n kiertoa) vuoden vaihteessa ja ei muuta kuin uutena vuotena uutta yritystä. Ovulaatiota en löytänyt, mutta luotin päivien laskentaan, kun olimme paikassa, jossa en voinut aina tehdä ovulaatiotestiä sopivaan aikaan.

Nyt kp 32/28 (oletuskiertoaikana 28 pv kuten ekat normaalit menkat oli). Testi näyttää negaa (tänä aamuna).

Syksyllä kun ensimmäisen kerran menkat jäi pois oli alavatsan aika koviakin nippailua ja kuplintaa sekä kipuja munasarjojen kohdalla. Toki toivo on korkealla ja siksi pelkäänkin, että kehoni aiheuttaa uudestaan turhia oireita.

Nyt oireina viimeisen 1,5 viikon aikana alavatsan nippailu ja kuplinta, käsittämätön jano viime viikolla (n. 3 litraa vettä ja suu kuiva, uusi oire, nyt hieman tasoittunut), voimakkaan hajuinen ja värinen pissa (jopa vihertävä hieman) vaikka joinkin paljon (myös uusi oire, nyt tasoittunut hieman), kipu varsinkin oikeassa alavatsassa sekä osittain heijastuu häpyluuhun ja hyppiminen on inhottavaa (nyt tasoittunut, ei enää kipeä, osittain uusi oire), vatsan turvotus, vyö tuntuu ikävältä sekä kaikista kummallisinta; hiiva (uusi, mahdollinen oire, voihan se tietty muustakin tulla). En muista milloin viimeksi on ollut hiiva eikä nyt olla hetkeen sekstailtukaan eikä sillä ole koskaan ollut tähän hiivaan vaikutusta.

Hetken jo elättelin toivoja, että nyt ois tärpännyt, kun sen verran voimakkaat oireet. Mutta tämän aamun negatiivinen tulos oli pettymys, kuinkas muutenkaan. Oireet ovat hieman hellittäneet, mutta on kyllä hermoja raastavaa. Ja kyllä, tiedän, että olemme yrittäneet vasta niiiiiiiiiiiiiiin vähän aikaa. Eräs ystäväni miehensä kanssa yritti 7 vuotta, joten oikeasti en saisi olla edes pettynyt. Mutta olen ja tulinpa nyt jakamaan hetken mielijohteesta tänne omat fiilikset.

Hyvää viikon alkua kuitenkin kaikille!