
Hile
Seuratut keskustelut
Kommentit
Nez kirjoitti:
Toivottavasti Tähdellä vahvistuu ja kaikille muille valtavasti tsemppiä! Vielä tulee se parempi huominen, ongelmat väistyvät ja kaikki saavat ansaitsemansa plussan <3
Mua hävettää mainita täällä omista ongelmista kun täällä on monella muulla niin paljon suurempia... Mutta tässä viimeaikoina on iskenyt niin kauhea kuivuuskausi, että ruusu nuupahtaa. Voiskohan tämä johtua näistä minipillereistä? Kuivuus ei ole listalla, mutta jostain luin että jos menkat jää niin monesti hormonitoiminta laantuu ja sitä kautta vaikuttaa kosteuteen. Kumit on perseestä, mutta sitäkin enemmän on kuivuus. Mieskin tavallista enemmän haluillaan niin on kurjaa kun homma toimii vähän puolitehoilla...
Laitoin toki jo tuonne paikalliseen ehkäisyneuvolaan viestiä ja odottelen vastausta sieltä, mutta olisi mukava kuulla jos jollakin olisi kokemusta tästä. Jos tämä on näiden pillerien vika tai ne on mukana vaikuttamassa tähän tilanteeseen niin kyllä nämä vois jättää vaikka heti pois.
Apteekista saa monia hyviä valmisteita kuivuusongelmaan! Ilman reseptiä on vaikka mitä öljyjä ja liukasteita joista varmasti löydätte passelin! Minä käytän niitä toisinaan jos vähänkään tuntuu että liian kuivaa on.
Esikoinen toiveissa meillä 34-vuotiailla.
Hei taas kuumeilijat!
Tuohon Pumpulipilven pohdintoihin voin osaltani yhtyä, menin ekan ja tokan yrityskierron aikana ihan sekasi, kahtelin vaunuja ja mietin nimiä ja kummeja ja vaikka mitä.. ihan älytöntä. Se järjetön sekoilu sai varmaankin aikaan myös ihan kunnon raskausoireet oviksen jälkeen, mutta menkat tuli kyllä ihan ajallaan.
Mutta me ei oikeastaan muuten olla kummemmin suunniteltu tätä juttua, päätettiin vaan katsoa suodaanko lasta meille vai ei. Kuten joskus jo kirjoitin, miehellä sattui kesällä vakavampi tapaturma ja siitä sitten vahvistui molemmilla, että hetkessä on elettävä eikä odotella "parempia aikoja... Mutta kun ollaan jo tässä kolmenkympin "paremmalla puolella, ei oikein osata pelätä tai panikoida sitä jos vauva tulisikin. Ja molemmat ollaan luonteelta sellaisia päivä kerrallaan-tyyppejä ja kaikki selviää kyllä. Tai mies on ja se on kyllä rauhoittanut minutkin :D Ainoa mikä vähän itseä huolettaa on raha. Miten talous kestää kaikki pakolliset investoinnit yms... ja haluaisin olla niin pitkään kotona lapsen kanssa kuin mahdollista. Mutta pitää sitten jostain karsia menoja.
Ja päätin että piru vieköön, olkoot työvuorot erilaiset, tänään talletellaan ja sehän tehtiin! Joten saattoi hyvin osua ovikseen ja onneksi sunnuntai-iltana oli myös jemmailut! Ja viikonloppu edessä ja kumpikin kotona, jes :D Peukut pystyyn että tärppi käy!
Esikoinen toiveissa meillä 34-vuotiailla.
Oma napapäivitys...
Mua niiiiin korpeaa taas tää meidän vuorotyö, sanoinkin miehelle että ei ole tehokkaampaa keinoa ehkäisyyn ku molempien vuorotyö eri tahtiin. 😈
Tällä viikolla luultavasti parhaimmat päivät, mutta mies yötöissä ja minä päivävuorossa.. sunnuntaina illalla saatiin talteen pikkukavereita, mutta tarvis lisää! 😡😂 Argh.. En ole muuten edes miehelle puhunut mitään hedelmällisistä päivistä/oviksesta, että ei se edes tiedä milloin ois mahis raskautua...ehkä pitäs kertoa ni jos sekin intoutuis pikaisesti vaikka tallettelemaan 😁
(ei muuten edes tiennyt, että raskaaksi ei voi periaatteessa tulla kuin muutamana päivänä kkssa, liekö ihan yleistä ettei miehillä ole sitä tietoa?)
Ja seuraava ovis laskujen mukaan taas samoissa vuoroissa. Blaah. Homma ehkä etenee sitten kun mies vaihtaa työpaikkaa..
Kivasti on usealla tullut ovisplussia ja muita mukavia muutoksen tuulia! Tsemppiä kaikille!
Esikoinen toiveissa meillä 34-vuotiailla.
salainen haave kirjoitti:
siis tää tunne kun kaveri kertoi tänään että on tullut vahingossa raskaaksi eikä välttämättä aio pitää vauvaa, toki ymmärrän sen mutta tuntuu niin pahalta kun ite jo 9kk yrittäny vauvaa ja toinen tulee noin vaan vahingossa raskaaksi ja tuntuu välinpitämättömältä tulevaa vauvaa kohtaan, jos sen sittenkin pitää😫
Mulla töissä vähän sama... tuodaan alle 1v lapsia "virikehoitoon" kun ei vaan jakseta olla kotona sen kanssa ja lähdetään itse shoppaileen, kynsihuoltoon tms. Tulee lasten puolesta nii surullinen olo, eihän noin pienet mitään virikehoitoa kaipaa. Moni äiti on tosi haluton ja kykenemätön jakamaan arkea lapsen kanssa 😑
Esikoinen toiveissa meillä 34-vuotiailla.
Vaihdoin nimimerkkiä Hiliperistä Hileen.
Ei me olla edes ajateltu että koronan takia siirrettäs yritystä, tuntuu että jokainen kierto on liian arvokas tuhlattavaksi! Syrjässä asutaan, että ehkä siinä etunsa nyt.
Siis tämä ikähomma on hassu, täälläkin monta +30 ja +40 ikäistä, ja itekkin 33 vuotiaana ei enää nuorimmasta päästä ensisynnyttäjäksi ois.. mutta kun sitä tuntee itsensä niin nuoreksi 😀 nyt vasta tuntuu että on henkisesti ja fyysisesti (hyvä kunto ja huolehtii itsestään) niin valmis kun voi olla. Kymmenen vuotta sitten oisin ollut ihan paniikissa ajatuksesta. Niin jotenki väärin rakennettu tämä ihmiskeho, kun sitten hedelmällisyys kuitenkin alkaa laskemaan niin "aikaisin"...
Tästä kierrosta on hyvä tunne, on ehkä kuitenkin ajoitettu tallettelut oikein vaikka haasteita oli.
Kuitenki takaraivossa on aina fiilis, että ei tämä lapsihaavekkaan tule ihan suosiolla toteutumaan. Itselläkin ollut elämässä erilaisia haasteita, niin tuntuu että tuskin tämäkään suosiolla menee.
Nyt muutama vuosi ollut todella hyvää ja rauhallista aikaa, olen ollut ällöttävän onnellinen elämässä ja parisuhteessa. Voisiko tämä onni kuitenkaan jatkua ja täydentää vauvalla? Voisko sitä kaikkea antaa enää tämän onnellisuuden päälle?
Esikoinen toiveissa meillä 34-vuotiailla.