Hekle

Oikein paljon onnea Cassandralle plussasta!



Tervetuloa uudet esikoisesta haaveilevat. Mukavaa saada uuttakin seuraa.



En oikein tiedä miten kystanrepeämän jälkeen tämä kiertoasiani on. Vuoto tulikin jo Terolutien aikana. Pitäisikö siis laseakin kirto siitä? Tänään piti olla kp 1, mutta onko tämä sittenkin kp15? En tiedä. Ovistakin olen nyt tikuttanut. Ensin puhtaita negoja. Eilen ja tänään olin näkevinäni haalean viivanpaikan.



Tiistaina mulla on kontrollikäynti sairaalaan. Katsotaan miten repeämä on parantunut munasarjasta. Kysymyslista on kirjoittettu. En kyllä tiedä ottavatko kantaa sairaalassa lisähoitoihin. Mutta ajattelin kysyä. Olen siis ajatuksissani kääntynyt jo siihen että nyt ryhdytään lisätoimiin ja lueskelin jo eri hoitomuodoista.



Mieheni ei oikein osaa vielä muodostaa mielipidettä (mahdollisista) tulevista hoidoista ja tutkimuksista. Mutta toivottavasti hän olisi asialle avoin ja suostuisi tutkimuksiin omalta osaltaan, jos niin vaaditaan. Hieman jännittää tiistain sairaalakäynti. Minkälaisen "tuomion" sieltä saan. Onko munasarjani parantunut ja mikä niiden tilanne on nyt. *Glumps*

Rakas ystäväni ilmoitti tänään olevansa raskaana. Samalla hetkellä sitä on onnellinen toisen puolesta ja kokee saavansa iskun vasten kasvoja. isolla nyrkillä ja lujaa. Kateus, katkeruus elämää kohtaan. Auts! Miksi en minä voi olla jo raskaana. Miksi sinä olet jo nyt raskaana, kun vasta aloititte yrittään? Näitä kysymyksiä velloo mielessä. Itse on yrittänyt jo yli vuoden. Ei mene nallekarkit ihan tasan.



Eihän se mitenkään ole ystäväni vika, eikä hän tarkoita pahoittaa mieltäni. Meitä heikosti raskautuvia ystäviä on hänellä useampia, joten ehkä hän voi jotenkin ymmärtää minun tuntemukseni.



Kystan ruptuuran jälkeen ei ole tullut ovista. Ja tiputteluvuoto on alkanut jo kp 18 kohdalla, samana päivänä kuin aloitin Terolutin. Vaikka missään ei ole sanottu etteikö ensi kierto olisi "normaali" ja ovis ja raskaus tulisivat niin jotenkin on nyt niin synkkä hetki. Toivoisin että olisi jo gynen kontrolliaika kystan vuoksi ja pääsisi kysymään asioista enemmän.



Onko muilla ollut vaikeita hetkiä kun hyvä ystävä on raskautunut ja itse ei? Miten olette asian kokeneet? Oletteko kertoneet siitä yställenne? Minä kerroin tunteeni, sen että koen itseni huonoksi, ja ettei se mitenkään ole hänen vikansa vaan minun haavani ovat vain niin kipeät.



Näistä synkistä tunnelmista huolimatta. Mukavaa viikon jatkoa kaikille ja plussa tuulia!!!

Tämä kirjoittelu on aika hyvää itsensä terapointia. Saa vuodattaa tunteet pihalle ja peilata muiden kokemuksiin. Hyvä juttu.



Cassandralle. Hieno uutinen kuulla että olet saanut "mielenrauhan" kun paikat on ainakin kunnossa. Sitähän jokainen nainen varmasti toivoo (me ainakin täällä).



Unikolle. Kiitos näkemyksestä ja jakamisesta. Toisaalta uskon että ystäväni olisi näin tehnytkin. On meillä mmielestäni niin avoimet välit.



Se on totta että ihminen onnistuu rakentamaan asioista isompia kuin ne ovatkaan. Mitä enemmän asioita pyörittelee päässään niin suuria niistä paisuu. Tuo heitto vaihdevuosista voisi olla joskus paikallaan...kunpa ilkeäisi sanoa :))



ON: Täällä taitaa olla nyt ensimmäinen ovulaatioton kierto. Tikuttelua takana pari päivää (oikein laskettuna) ja aivan puhdasta negaa. Toisaalta, onko ihme tuon kaiken jälkeen? Mutta silti se pistää mielen matalaksi, pelkoa, jos ei enää koskaan ovuloi (hullua). Jos taas haen positiivisia asioita tästä niin tiedänpä ainakin että ovistikkuni toimivat oikein ja ne tunnistavat minulta ovulaation, eikä tosiaan Terolutit hämää mitenkään asiaa.



Toisaalta sairaalassa gyne sanoi että tämä voisi olla odotettavissa. Nyt ajattelin keräillä listaa kysymyksistä joita esitän tarkastuskäynnillä kuun lopussa. Mitähän kaikkea sitä kysyisi? Ottaa paksun ruutuvihon ja kynän...

Kiitos vielä kerran kaikille tsemppiviesteistä! Olen tässä viime päivinä ollut päästäni niin sekaisin että en tiedä näköjään missä päivässä mennään. Testailin tänään ovista. Pelkään ettei sitä tässä kierrossa tule ja testi on aivan puhdas nega...sitten laskin kalenterista että jaa taitaakin olla vielä liian aikaistakin että näyttäisi mitään. Noh katsellaan tuleeko testiviivat vai ei. Toisaalta pupuilu ei nyt vielä maistuisikaan, sen verran kipeä olen.



Verona kertoili että kysymyksiä jälkikasvusta sataa kun häät ovat olleet hetki sitten. :) Itse olen syyllistynyt kyllä samaan erään ystäväni kohdalla. Ajatukseni on kyllä ollut vain hyvän tahtoinen ja vähän kiusoitteleva, ajatuksella: kuherruskuukausi kun on menossa. Tiedän että kaverilleni ei lapsi ole vielä ajankohtainen ja hän ymmärtää asian (tietää myöskin meidän yrittämisestä). Mutta toisaalta on tullut mieleen että eihän hänestä välttämättä olekaan kivaa ("jatkuva") asiasta huomauttelu. Tulipa pisto sydämeen. Pitää jutella asiasta kun näemme seuraavan kerran.



Omalla kohdalla ei sukulaiset ja ystävätkään enää kysele. Olemme avopari joka on ollut yhdessä jo 12 vuotta. Suku on kyllästynyt kyselemään. Tai sitten olettavat ettemme saa lasta - sitä on kyllä liikkeellä suvussamme (aark! En halua ajatellakaan sitä). Mutta nykyään lapsen "hankinta" kyselyihin vastaan että kaikella on aikansa ja paikkansa.



Tänään taas ajattelin että on mulla ihana mies. Kaikessa kankeudessaan hän on tukenut minua nyt vaikeina hetkinä ja näkee että tämä tapaus koski häneenkin selvästi.



Ihanaista viikonlopun jatkoa! -Hekle

Virtuaali haleista ja muista toivotuksista. On mukava huomata että tukea löytyy vaikeinakin hetkinä. Tänne vielä kun voi kirjoittaa nekin tunnot joita ei ehkä muuten "uskalla" ääneen sanoa.



Soitin tänään polille vielä ja kyselin mieltäni askarruttavista asioista. Ja hienosti sieltä selvitettiin asioita. Nyt on paljon positiivisempi olo.



Minulla on ollut 2000 luvun alussa yksi kysta, joka ei puhjennut vaan hoidettiin hormoneilla. Sen jälkeen muutama vuosi meni ja todettiin PCO. Joten minulle siinä mielessä ei pitäisi olla yllätys että kystia voi tulla, mutta kun ei ollut varsinaisesti mitään tuntemuksia, kipuja munasarjojen kohdalla. Mutta tämä repeämä ja verenvuoto vatsaonteloon kyllä säikäytti.



Nyt lepäilen kipua pois pari työpäivää ja viikonlopun. Nautin kauniista syyssäästä ja uskon huomiseen.



Nyt eletään kiertopäivää 13/32-33 ja ajattelin kuitenkin tikuttaa ovista ja yritämme pitää projektin yllä. Kotrollikäyntiä varten teen listan kysymyksistä ja koitan jos saisin heidät vastaamaan myös tähän raskautumis asiaan. Tosin voi olla että sairaala sanoo hoitavansa minua vain tuon kystan pohjalta ja pitää muita kautta etsiä apua lapsensaantiin. Nyt kuitenkin menossa yk 12 (tikutettua 6).



Plussatuulia meille kaikille!