Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

228/339 |
29.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kisumamma kiva kuulla että ollaan ihan samassa tahdissa! Koitan tässä just ajatella että alle 2 viikkoa ultraan, kyllä siihen nyt just jaksaa odottaa, vaikka tetysti jännittää kovasti. Ehkä tässä vaiheessa uskaltaa kuitenkin jo ajatella että todennäköisempää että kaikki on hyvin kuin että huonosti, ihan niinkuin Wido sanoi. Koita kestää! Ja ymmärrän täysin motivaatio-ongelmat, täällä on ihan sama homma, juurikin varmaan sen jännityksen vuoksi... Pitäisi yks gradu pakertaa valmiiksi työn ohella, aika mielenkiintoista on ollut :)

Wido kiitos ihanista rauhoittavista sanoistasi! Voisit ryhtyä terapeutiksi :) Toivottavasti siellä sun masussa on edelleen kaikki hyvin eikä sun, tai siis teidän, tarvitse liikaa olla huolissanne.

Onnea Jentzu ja Jjennae hyvistä ultrauutisista, ihana kuulla!

Täällä edelleen ajoittain etoo ja väsyttää, toiset päivät taas voin olla tosi virkeenä. Vatsa täysin turvoksissa, housun nappi on auki myös täällä. Ultran jälkeen jos on kaikki hyvin niin samantien äitiysfarkkuostoksille. Liikunta tuntuu vähän tönköltä paitsi uinti, se sujuu hyvin ja piristää ihanasti, suosittelen kaikille! Söpöä Wido sun miehen käytös :) Meillä oikeestaan toisin päin, mies laittaa tosi usein käden vatsalle mutta se tuntuu musta vielä vähän hassulta kun ei tiedä onko siellä mitään elämää vai ei. Muutenkin reaktio raskausuutiseen oli aika suloinen alkushokin jälkeen (kyllä, alkushokki tuli vaikka oli ihan suunniteltu juttu), saattoi yhtäkkiä kesken omien työ ym. juttujensa loikata sänkyyn viereen ja alkaa miettiä lapsen nimiä, hahah! Ja kyllä kaikesta tästä jännityksestä ja pelosta huolimatta saa nauttia huolenpidosta, jalkahierontaa on tarjolla lähes päivittäin jne... Toivottavasti tekin saatte nauttia kumppanin hoivavietistä :)

Ihanaa viikonloppua kaikille, toivoo gusse 11+1

213/339 |
21.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa kaikki! Liityn keskusteluun, rv 10+0. Onnea kaikille odottajille ja pahoittelut kaikille jotka ovat saaneet huonoja uutisia.:( :(

Ehkä vähän tällainen avautumisluontoinen eka viesti, kun ei olla vielä kerrottu kenellekään ja kauhea tarve puhua jollekin! Ollaan kuitenkin niin salassa pidetty koko tämä perheenperustamis touhu (esikoista siis odotetaan), että tuntuu että jos kertoo jollekin ja sitten tapahtuukin jotain ikävää niin mikään ei enää ole yksityistä... Miten teillä on ollut? Varsinkin esikoisten odottajat, miten pitkään olette salailleet? Meillä eka ultra 8.6, sitten jos kaikki hyvin niin ajateltiin kyllä jo kertoa, ja on myös vahva tunne että useimmat mun kaverit ja ainakin oma äiti on jo arvannut. On ollut niin paljon vappua ja äitienpäivää ja muita, ihmiset huomaa heti jos mä en juo. Toisaalta taas ei haluis kököttää kotonakaan. Ennen tota ultraa on vielä kahdet perhejuhlat joista ei voi kieltäytyä, huhhuh, siellä sitten taas jengi kyttää, tosi ärsyttävää kun jo itsellekin tosi iso asia ja hirvee huoli että jos ei olekaan kaikki hyvin. En haluis mitään hössötystä.

Miten teillä on kehittynyt oireet viime viikkoina? Mä huolestuin kovasti noin viikko sitten kun oli pahoinvointi piikki, ainoa kerta kun olen joutunut oksentamaan ja sitten muutama päivä sellainen 2h välein jäätävä nälkä, mutta sen jälkeen on jo pahoinvointi helpottanut ja nälkäkin vähän laantunut... Pari päivää sitten vielä ajattelin että se oli siinä, mutta toisaalta väsymys on vielä kovaa ja etova olo useita kertoja päivässä. Ja nälkä tulee aina jostain ihan puun takaa. Ja sitten se herkkyys, huhhuh, telkakrista tuli Ifin mainos jossa koiralle oli sattunut jotain ja If tietysti korvasi kaiken, itku tuli. Joo. Voisiko oireet jatkua näin vahvasti jos olisi vaikka tuulimuna tai keskeytynyt KM? Jänniä kaikki nää termit, oon ihan amatööri näissä raskausjutuissa.

Tiedän tyhmää spekuloida täällä kun vois mennä myös yksityiselle ultraamaan, mutta toisaalta kun eihän se auta mitään. Niin kai sitten odotellaan ja toivotaan parasta. Koitan ehkä suhtautua vähän pessimistisestikin, plussa tuli ihan älyttömän äkkiä, jotain 2 tai 3 kierron jälkeen... Niin aika uskomatonta jos voisi mennä kaikki niin nappiin, varsinkin kun äidillä ja siskolla molemmilla ollut vaikeuksia tulla raskaaksi. Ja poikaystävän äidillä eka raskaus KU.

Hirveesti tsemppiä kaikille, toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja teille syntyy joulukuussa terveitä vauvoja!! <3 <3

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.