frenchifier

Oma mielipiteeni/näkemykseni: flirttailu = mielenkiinnon osoittamista toista ihmistä kohtaan sanoin, elein, teoin tai jotenkin muuten tarkoituksena kiinnittää toisen huomio ja/tai mielenkiinto ja kertoa omasta kiinnostuksesta, usein kevyesti ja vähän salaperäisen epäsuorasti. Tietynlaista omiin ja mahdollisesti toisen tunteisiin perustuvaa leikkiä siis. Kehuminen on kehumista, se on erikseen. Pointtini on, miksi tehdä tiettäväksi kiinnostuksensa henkilöä B kohtaan jos jo on sitoutunut henkilöön A?

Aloin käyttämään aikaa ja vaivaa oikeasti hyvänmakuisen, terveellisen ruoan valmistukseen. Tein päivittäin sellasia salaatteja joista tykkäsin, söin vaan niitä hedelmiä joista pidin, ahmin pähkinöitä karkkien tilalla. Jätin suosiolla pois ruoat joista en pitänyt. (Hiiteen puolalaiset vetiset markettiomenat ja puisevat porkkanatikut, en koske.) En ollut turhan ankara itselleni, söin pari kertaa viikossa rivin suklaata tai join lasin limsaa. Sallin itselleni normaalin kotiruoan tyyliin perunat ja lihapullat, maustoin ruokia kermalla ja voilla (kohtuudella). En syönyt tolkuttomia määriä. Söin, ja syön kolme kertaa päivässä koska se sopii hitaalle aineenvaihdunnalleni paremmin. Jos teki hirveästi mieli makeaa, söin jotain ihan pientä, tyyliin tikkarin, hyvällä omallatunnolla. Vieraisilla söin sitten luvan kanssa vähän enemmän. En varastoinut mitään makeita juttuja "varalle" kotiini, mulla on itsekuri sellasista pidättäytymisen suhteen nollissa.

Annoin itselleni vuoden aikaa laihtua kymmenen kiloa; moni varmasti saisi saman pois nopeamminkin mutta itsellä tuli kilot vuosien mittaan takaisin kun aikanaan yhdessä kesässä tiputin mainitun määrän, niin tiesin mitä siitä itsellä seuraa jos en varo. Harrastin vaan sellaista mistä pidin. Aloitin juoksun Zombies, run! -sovelluksen avulla ( :D ), pelasin sulkapalloa, pyöräilin. Kävelin kaksi tuntia päivässä. Kesällä oli helppo alottaa. Kirjasin päiväkirjaan, paljonko suunnilleen kulutin kaloreita päivässä, ja aina kun tuli kilo täyteen menin peilin eteen ja nautin muuttuvista maisemista. Heitin vaa'an varastoon, päätin etten ahdista itseäni nurkkaan aamupainoja orjallisesti seuraamalla. Hyväksyin, että en laihdu parissa viikossa.

Mitenkähän tän nyt voisi tiivistää? Tein laihduttamisesta itselleni tosi hauskaa. Nautin edistyksestä ja sain motivaatiota tulosten näkemisestä. Tärkeä tekijä oli, että olin realistinen tavoitteideni kanssa. Aiemmin oli hirveitä tavoitteita tyyliin kilo viikossa, enkä laihtunut. Nyt etenin omaan tahtiin hyvällä ajalla ja niinpä vaan kilot putosi kuin ihmeen kautta määräajassa. Se innosti jatkamaan läpi vuoden.

Ehh... no mitäpä itse tuumisit? Minkä tähden pitää flirttailla ja osoittaa minkään tason kiinnostustaan kenellekään jos on jo parisuhteessa (=kiinnostus on suunnattu muualle)? Jos ei voi olla flirttailematta, voi vaikka lähteä suhteesta. Eri asia on kait sitte avoimet suhteet ym., mutta niistäkin sovitaan etukäteen...

Ehkä vähän kipeetä kiihkoilla tolleen jotain maidonjuontia vastaan. Kuunnelkaa itseänne, kuulostatte ihan kiihkovegaaneilta. Maito on saatanasta! Maidonjuojat ovat pahoja ihmisiä! Minulta lähti akne kun lakkasin juomasta maitoa! Ilmavaivat katosivat! Laihduin! Kukaan ei saa juoda maitoa koska minäkään en juo sitä! Minä en voi olla väärässä, minä ja minun kasvoni!

Sorry, en aio lakata juomasta maitoa vaan koska just sulta lähti siitä syystä näppylät ja pieret harvemmin. Mulle maidonjuonti on aivan fine, olen hyvässä kunnossa ja terve - pitäisikö luopua maidosta vaan koska sinä haluat? Mikä itsekkyyden multihuipentuma.

Meen juomaan maitoa, rinkirunkatkaa itsenne sillä aikaa moraaliseen orgasmiin.