Faith

Minulle suru on tullut viiveellä, ja silloinkin pienin annoksin, hetkittäin, kerrallaan. 

Ihmiset ovat erilaisia. Sekin vaikuttaa, minkä ikäinen läheinen oli ja oliko kuolema yllättävä.

Minulla on hyviä muistoja. Hoidin ja leikitin kahta pikkusisarustani tarvittaessa aina siihen asti, kun muutin pois kotoa. Luimme satuja, piirtelimme, kävimme metsäretkillä. Toisaalta en joutunut tekemään sitä liikaa tai vastentahtoisesti, koska äitimme oli kotiäitinä. Olin teinivuosinani enemmän kotona kuin isosiskoni, joten enimmäkseen minä olin se pikkusisarustemme hoitaja.

Voi olla että opin siitä vastuullisuuttakin, mutta paras seuraus on lähinnä ne hyvät muistot ja kokemukset turvallisesta perhe-elämästä, ihan tavallisesta arjesta.

Oli ihanaa toissa aamuna herätä kun oli tullut kunnolla lunta.

Vaikka on vasta marraskuun alku, olen lumesta inspiroituneena katsonut jo ensimmäisen jouluaiheisen videon YouTubesta. Se oli jakso Delia Smith's Christmas -sarjasta. 

Ei ehkä kannata rukoiltuaan jäädä aktiivisesti odottamaan Jumalalta vastausta, varsinkaan omien aivoitusten mukaista, vaan oikeasti jättää asia Herran haltuun. Jos uskot Jeesukseen Herranasi ja Pelastajanasi, Jumala kyllä vastaa tahtonsa, aikataulunsa ja viisautensa mukaan. Jonain päivänä sen huomaa, että Jumala on kaikessa hiljaisuudessa vastannut rukoukseen.

Jatka itsestäsi huolehtimista. Jonain päivänä olet hyvin suurella varmuudella elämäniloinen taas.

Portugali ja venäjä. Venäjä huolellisesti lausuttuna.