Faith

Jos minun pitäisi muuttaa Helsinkiin ja saisin valita alueen vapaasti, muuttaisin ehkä Punavuoreen tai Ullanlinnaan, Eiran rajalle, vanhaan kivikerrostaloon.

2000-luvulla juoksin yhdessä vaiheessa lääkäreiden (myös joidenkin erikoislääkäreiden) vastaanotoilla epämääräisten neurologisten oireiden takia. Minulle sanottiin silloin, että oireeni saattaisivat johtua stressistä, ahdistuksesta, masennuksesta ja niiden aiheuttamasta jännitysniskasta. Oireina oli mm. huimausta, selittämätöntä väsymystä, lievää pahoinvointia, muistiongelmia ja epämääräisiä näköhäiriöitä.

Vuosia myöhemmin sain diagnoosin MS-taudista, kun oireeni pahentuivat nopeasti ja rajusti reilun kuukauden ajaksi.

Jos kyse kerran on kansanopistosta, niin ei se "ystävyys" varmaan tarkoita sen kummempaa kuin sitä, että hän on parisi esim. paritehtävissä.

Jos se tuota vain tarkoittaa eikä mitään pakkokahvittelua, minusta se on hyvä keksintö. Oikein kammosin opiskeluaikoina niitä (onneksi aika harvoja) hetkiä, kun opettaja/luennoitsija kehotti tuntemattomien joukosta etsimään parin jotain tehtävää varten...

Se että joutuu pettymään läheisiin ihmisiin ei minusta ole syy katkaista välejä. Kaikki me olemme vajavaisia ja olemme tuottaneet toisillemme pettymyksiä.

Jos joku on jatkuvasti tieten tahtoen vahingoittava, niin se on eri asia eikä joskus voi muuta kuin laittaa välit toistaiseksi poikki.

Minusta kuitenkin tärkein periaate ihmissuhteissa on, että antaa anteeksi, pyrkii ymmärtämään ihmisten vajavaisuuksia (sekä muiden että omaa), pyrkii sovintoon ja parempaan ja jatkaa eteenpäin heidän kanssaan.

Se sinänsä on tietenkin arvokasta, jos tekee työtä elättääkseen itsensä ja mahdollisesti perheensä ja maksaa vielä verojakin palkasta.

Kuitenkin esim. sellaista puhelinmyyntityötä, jossa yritetään manipuloida ihmisiä ostamaan ihan turhia tuotteita, en oikein arvosta.