Faith

Vierailusta sopiessa voi jo mainita jonkin tehtävän, joka täytyy tehdä vierailun päätyttyä vielä saman päivän aikana, niin se tavallaan asettaa summittaisen kellonajan vierailun päättymiselle. 

Minä olen sekä ujo että introvertti. Ne eivät ole toistensa synonyymejä. Muistaakseni ujous on kuitenkin yleisempää introverteilla kuin ekstroverteilla, siis ihan tutkitusti.

"Introvertin ja ekstrovertin eron voi yksinkertaistaa siihen, että saako muista ihmisistä energiaa vai viekö muut ihmiset energiaasi."

Tämä on keskeinen tunnuspiirre.

Äänekkyys ja puheliaisuus eivät ole sosiaalisen taitavuuden synonyymi sen enempää kuin ujous ja hiljaisuus synonyymi sosiaaliselle taitamattomuudelle.

En ikinä ajatellut, että "kuka pelkää mustaa miestä" -leikissä se musta mies olisi mustaihoinen mies, kuten nykyään puhutaan, vaan ajattelin sen tarkoittavan sellaista "pimeää miestä", pelottavaa mielikuvitushahmoa.

Olen alkanut hyväksyä sen temperamenttiini kuuluvana ominaisuutena. Minulla uusien tilanteiden jännittämisessä keskeistä on se sosiaalinen puoli eli jännitän (uusia) ihmisiä, olen ujo.

En jaksa enää miettiä yhtä paljon kuin nuorena, mitä muut ajattelevat minusta. Se osaltaan helpottaa jännittämistä vähän.

Ajattelen, että se sama temperamenttipiirre, jota aiheuttaa jännittämisen, tekee minusta harkitsevaisen, joka taas on hyvä ominaisuus. Niinhän se on temperamenttitutkimuksen mukaan.

Joskus jännittäminen on johtanut siihen, etten mene kyseiseen tilanteeseen. Suhtaudun itseeni ymmärtäväisesti enkä syyllistä itseäni, jos tuohon valintaan päädyn.

Esim. sotien ja jälleenrakennuksen aikana ihminen hahmotettiin käytännöllisyyden ja välineellisyyden kautta, kansakunnan etu oli korkein päämäärä. Sosiaalinen paine mennä naimisiin ja hankkia paljon jälkeläisiä oli suuri. Naimattomia halveksuttiin, etenkin naisia.

Se oli myös todella pinnallista aikaa: jos pariskunta oli "geneettisesti korkealaatuinen", perhetyötä tekevät yhdistykset kannustivat lisääntymään runsaasti, mutta "geneettisesti heikkolaatuisia" pareja ja yksilöitä taas kannustettiin olemaan lisääntymättä. Rodunjalostusaate oli laajasti hyväksytty pohjoismaissa.