Faith

Kuulin sen ja ihmettelin heti sitä, koska ei ole maanantai. Pidin välittömästi todennäköisimpänä selityksenä vahinkoa enkä ehtinyt säikähtää ja miettiä, onko jokin hätä.

Nyt kun mietin, niin hälytyssireenin soidessa kannattaisi ehkä vähän huolestuakin eikä vain automaattisesti olettaa sen olevan vahinko :D

Hoosianna, Enkeli Taivaan, En etsi valtaa loistoa, Varpunen jouluaamuna, Oi jouluyö (/ O' Holy Night erityisesti Mariah Careyn versiona).

Kun olin nuori, minulle ja sisaruksilleni vuokrattiin joulun alla aina joku Disneyn animaatioelokuva, yleensä joku vanhoista klassikoista (Tuhkimo, Lumikki, Prinsessa Ruusunen), mutta myös jotkut uudemmista ovat hyviä (esim. Aladdin ja Kaunotar ja hirviö). Mutta sanoisin että Tuhkimo on lempijouluelokuvani.

Myös Saiturin joulu on ihana. Olen tykännyt kaikista näkemistäni versioista.

Minusta ei ole mielekästä ajatella tätä asiaa "yli pääsemisen" kannalta, vaan sen kannalta, millaisia vaikutuksia sillä on elämään myöhemmin. Uskon kiusatuksi joutumisella olevan aina jonkinlaisia pitkäaikaisia vaikutuksia, muttei pelkästään huonoja. On siis sekä huonoja että mahdollisesti hyviäkin seurauksia ja vaikutuksia.

Minua koulukiusattiin aikoinaan, ja uskon olevani osittain sen seurauksena erityisen hienotunteinen ja empaattinen. Näiden hyvien vaikutusten "kypsyminen" eli se, että aloin tiedostaa ja tietoisesti harjoittaa niitä, kesti n. 10 vuotta.

Vihasta voi päästä yli anteeksiantamalla tietoisesti ja tähän liittyen ymmärtämällä, että on itsekin kohdellut joskus väärin muita ihmisiä, vaikkei olisikaan systemaattiseen kiusaamiseen syyllistynyt.

Vihansukuisia tunteita saattaa esiintyä myöhemminkin, mutta toisaalta tunteet voivat saada alkunsa mistä vain (stressistä tai vaikka jostain kokemuksesta joka muistuttaa kiusaamisesta). Sellaiset tunteet on hyvä tunnistaa ja nimetä, mutta niitä ei pidä ruokkia.

Varmaan kaikkialla maailmassa on henkisestä pahoinvoinnista johtuvaa ilkeilyä ja toisaalta ilkeilyä ihan muuten vaan. Sitten on vielä erilaisia tapoja ilkeillä. Nettikeskusteluissa ilkeilyä esiintyy paljon, koska saa kirjoittaa anonyymisti.

Ihmisille on yleistä suhtautua kielteisesti, jos toinen ilmaisee heikkoutta. Se on surullista, ja varmasti yksi tapa, jolla mielipaha menee kiertoon ja lisääntyy.