Faith

Pidän siitä että koti ja muut ympäristöt ovat yksinkertaisia, siistejä ja ettei ole tarpeetonta tavaraa, mutta olen tajunnut tämän vasta aikuisena. Uskon että lapsena ja nuorenakin viihdyin paremmin yksinkertaisissa, selkeissä ympäristöissä, mutta en tiedostanut sitä.

Vielä nykyäänkin minun täytyy joskus muistuttaa itseäni siitä, että tavarattomien pintojen ja henkisesti mukavan olon välillä on yhteys minulla. En siis automaattisesti ylläpidä hyvää järjestystä kodissani jatkuvasti, vaikka olen tiedostanut sen.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Ei tuokaan sananlasku tietenkään pidä paikkaansa kuin välillä. Sen rinnalla on toisaalta mm. sananlasku "kiittämättömyys on maailman palkka".

Jos korkean moraalin käyttäytymiseen vastattaisiin aina korkean moraalin käyttäytymisellä, tämä maailmahan olisi hyvä ja oikeudenmukainen paikka.

Kunpa asia oiskin niin.

Mut siks tuntuu, että putoaa pohja siltä, että pitäisi käyttäytyä hyvin, kun ei sillä kuitenkaan ole mitään väliä?

Oikein toimiminen on arvokasta, vaikka siitä ei hyötyisikään aina.

Ei tuokaan sananlasku tietenkään pidä paikkaansa kuin välillä. Sen rinnalla on toisaalta mm. sananlasku "kiittämättömyys on maailman palkka".

Jos korkean moraalin käyttäytymiseen vastattaisiin aina korkean moraalin käyttäytymisellä, tämä maailmahan olisi hyvä ja oikeudenmukainen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet löytänyt ne, miten ja mistä? Minä olen etsinyt paria elokuvaa, kysellyt täältäkin, mutta en ole löytänyt.

Löysin pari päivää sitten 90-luvun suomalaisen elokuvan, jota olin etsinyt vähäisten muistikuvien perusteella silloin tällöin jo yli 15 vuoden ajan.

Löysin sen Suomi24:n kotimainen elokuva -palstalta, jossa joku toinen oli tehnyt aloituksen, jossa kyseli, tietääkö kukaan, mikä elokuva on kyseessä. Hän muisti siitä eri asioita kuin minä enkä heti tajunnut, että kyseessä on sama elokuva. Joku oli vastannut hänelle elokuvan nimen, ja kun googlasin sen, tajusin sen olevan se elokuva, jota minäkin olin etsinyt!

Kannattaa siis jatkaa etsintöjä :)

80-luvun lopulla, kun olin vielä ala-asteella, meitä varoitettiin huumekauppiaista tms., jotka saattavat ohi mennessään pistää neulalla huumetta johonkin ihmiseen, vaikka lapseen, ja siitä jää heti koukkuun. Näin siis asian ymmärsin silloin ala-asteiässä. En voi oikein uskoa, että aikuiset itsekään uskoivat sen menevän ihan noin, vaan uskon että valistuksessa oli aimo annos tietoista pelottelua.