Faith

Minusta eroa on sekä maussa että suutuntumassa, ja tykkään enemmän täysjyväpastasta. Lapsena ja nuorena söin aina tavallista, valkoista pastaa, mutta parikymppisenä vaihdoin täysjyvään saadakseni enemmän kuitua.

Aluksi se tuntui ja maistui omituiselta, mutta nyt olen tottunut siihen ja nykyään taas valkoinen pasta maistuu liian makealta ja tuntuu mössöiseltä.

Samoin on käynyt riisin kanssa. Ostan aina täysjyvää ja tykkään siitä enemmän.

Ajattelen että kaikella on tarkoituksensa. Olen kristitty ja uskon johdatukseen, mutta toki voi myös itse etsiä ja keksiä uusia unelmia. Nämä kaksi – johdatukseen uskominen ja itse uusien unelmien keksiminen – eivät myöskään ole ristiriidassa keskenään, vaan molemmat voivat samalla ihmisellä olla hienoja tapoja hahmottaa elämää eteenpäin (ja nähdä menneisyyskin uudella tavalla), kun kokee rajun, ei-toivotun muutoksen omassa elämässä.

Olen samaa mieltä ap:n kanssa, että kaikki ei todellakaan ole omista valinnoista kiinni, vaan jo esim. vakava sairastuminen voi hajottaa elämän täysin pitkiksi ajoiksi ja uuden suunnitelman ja reitin löytäminen elämässä eteenpäin voi olla pitkä ja vaikea prosessi.

Valitettavasti sekin pitää paikkansa, että huonot olosuhteet altistavat huonoille tapahtumille eli vaikeuksilla on taipumus kasaantua.

Aina on kuitenkin mahdollista nähdä hyvääkin ja rakentaa sille sekä toivolle paremmasta. Kukaan ei voi ottaa pois esim. moraalia, jonka harjoittaminen päivittäisissä valinnoissa tuo iloa.

Kyllä. Stephen Kingin romaaniin perustuva The Dead Zone on yksi lempielokuvistani.

Minulla on nuo samat pelot tanssimista ja luistelua lukuunottamatta.

Hukkumista olen aina pelännyt enkä koskaan oppinutkaan uimaan. Myös telinevoimistelu on aina pelottanut kauheasti. Ala-asteen välitunnilla katsoin ihmetellen, kun jotkut tekivät kieppejä rekkitangolla.

En pysty edes katsomaan, jos joku aikuinen ottaa lapsen olkapäille.

En oikein tiedä mistä tämä johtuu. Olen muutenkin arka enkä mielelläni ota riskejä. Huolehdin tarkkaan terveydestäni.

Ei. Anteeksianto on valinta.

Viisas ja hyvä valinta se kyllä on. Jokainen meistä on tehnyt joskus väärin ja on itsekin anteeksiannon tarpeessa.

En muista kuinka minulle tästä opetettiin lapsuudenkodissa. Varmaan enemmän sen suuntaisesti, että kiltit antavat anteeksi, tuhmat eivät tms. eli lapsentasoisesti.