Faith

Eutanasian salliva laki edellyttäisi, että määriteltäisiin virallisesti sairaustilat, joiden kohdalla yhteiskunta ei enää tue elämää, ylläpidä toivoa paremmasta ja suojele lailla ihmiselämän koskemattomuutta, vaan on kääntynyt toimimaan kaikkea tuota vastaan.

Ihmisen sur.maaminen on väärin.

Eutanasialaki olisi institutionalisoitu itsem.urha. Jokaisella on jo nyt luonnollinen vapaus riistää oma henkensä ilman, että tekoa / yritystä edes olisi määritelty rikokseksi.

Niissä yhteiskunnissa, joissa on eutanasialaki, on vähä vähältä sallittu eutanasia yhä höllemmin perustein ja tavat, joilla ihmisarvosta ja oikeudesta elää puhutaan, ovat muuntuneet ja suhteellistuneet. Joidenkin puolustuskyvyttömien ihmisryhmien kohdalla oikeus elää on suoraan kyseenalaistettu.

Kun vaikeasti sairaalle tai vammaiselle ei yleensä edes pystytä antamaan kaikkea hoivaa ja hoitoa, mitä hän tarvitsisi, ei mielestäni voida puhua eutanasian vapaaehtoisuudesta. Muutama vuosi sitten joku lehti julkaisi haastattelun eräästä suomalaisesta neliraajahalvaantuneesta miehestä, joka kertoi haluavansa eutanasian, koska hänen saamansa hoito oli ala-arvoista. Myöhemmin sama mies kertoi lehdelle, että hänen hoitonsa oli parantunut eikä hän enää haluakaan kuolla.

Hauska kysymys!

Hitchcockin The Birds-elokuvan Annie Hayworth. Hän on se nuori opettajatar, jonka alivuokralaiseksi keskushenkilö Melanie majoittuu Bodega Bayhin saapuessaan. Keskustelun alkupuolella Annielle paljastuu, että Melanie on iskenyt silmänsä samaan mieheen, Mitchiin, josta hän itse on kiinnostunut ja jonka kanssa hänellä on vähän menneisyyttäkin.

Annie ei kuitenkaan ole siitä millänsäkään. Hän on tarpeeksi älykäs ymmärtämään, että on turhaa kilpailla jostain miehestä, toisen tunteisiin kun ei voi ratkaisevasti vaikuttaa.

Annie tarjoaa Melanielle paukun ja he polttelevat savukkeita ja psykoanalysoivat yhdessä Mitchin ongelmallista äitisuhdetta. Hieno kohtaus.

Viimeksi elokuvan katsoessani ajattelinkin, että Annie olisi unelmien ystävätär. Ei draamaa, vaan mielenkiintoisia keskusteluja, kypsää suhtautumista ristiriitoihin, huumoria.

Näen ihan säännöllisesti painajaisia eksymisestä ja siitä, että olen matkalla kotiin jostain, mutta menen väärään bussiin / junaan / laivaan tai rahat eivät riitäkään matkalippuun tms. Olen hädissäni jossain vieraassa ympäristössä enkä pääse kotiin.

Melko usein unissani on eläimiä.

Unissani toistuu "runsauden periaate" eli esineitä tai vaikka juuri eläimiä on aluksi yksi, mutta niitä tulee pari kolme lisää, tai enemmänkin.

Olen nähnyt paljon unia vedestä ja veteen liittyvistä katastrofeista kuten tsunameista.

Jos haluat muistaa siskoasi, teet niin. Itse en ainakaan ajattele tekemisiäni sen kautta, miten se toinen toimii, kun kyseessä ei kuitenkaan ole riitatilanne. On paljon aikuisia, jotka eivät juuri muista merkkipäiviä ja pyytävät kylään laiskasti, mutta joilta se ei ole mielenosoittamista eikä tarkoita että välit olisivat ongelmalliset.

Jos et jaksa muistaa siskoasi mitenkään tällä kertaa, niin ei se vaaranna teidän välejänne. Onhan siskollesikin näköjään ok olla muistamatta merkkipäivinä ja kuitenkin hän ilahtuu kun näkee sinut.

Kyllähän ihminen voi myöhemmin aikuisenakin tulla uskoon, vielä vanhuksenakin.

Vaikka aloitus varmaan onkin provo.