Faith

Ainakaan ei koskaan kannata syödä sokeriherkkuja tyhjään mahaan, vaan aina jälkiruoaksi. Määrät pienenevät ihan luonnostaan jo sillä.

Elän jo vamiiksi materiaalisesti todella pienimuotoista elämää (en autoile, en matkusta lentokoneella kuin aniharvoin, asun pienessä kodissa enkä ostele kovin paljon turhaa).

En koe että minun tarvitsisi enää luopua oikein mistään. Ehkä voisin sitten sitä turhaa ostaa vähemmän, esim. valita kestävämpiä, mutta kalliimpia vaatteita. Lisäksi voisin olla ruoan suhteen säntillisempi ja suunnitelmallisempi, että hävikki pienenisi.

Kulutuksen järkeistäminen ja kohtuullistaminen on tärkeää luonnon takia, mutta näen sen myös henkisesti ihan hyvänä, että miettii mitä oikeasti tarvitsee ja mitä varten.

Kaipa tuo parisuhteen määritelmän jo täyttää, jos siis olette yhdessä ajatuksella, että olette uskollisia toisillenne. Jos suhteenne taas ei perustu uskollisuudelle, minusta se ei ole silloin parisuhde enkä missään nimessä suostuisi jatkamaan tapailua siltä pohjalta.

Sano miehelle suoraan, että haluat sitoutua.

Ap:n kuvaus on minusta liioiteltu. Kyllä valtaosa ihmisistä käyttäytyy ihan hyvin. Ja valtaosa nuorista aikuisista haluaa perheenkin perustaa.

Luonnosta saisimme kyllä välittää enemmän. Hyvä elämä ei ole sama kuin hillitön kuluttaminen ja materian kahmiminen.

Ei minua yllätä ollenkaan, että suomalaiset olivat tutkimuksessa keskimäärin onnellisempia kuin etelä-sudanilaiset tai kolumbialaiset keskimäärin.

Kyselyssä mitattiin koettua onnellisuutta kysymällä sitä ihmisiltä itseltään. Koettu onnellisuus vain on vahvasti riippuvainen olosuhteista: onko katto pään päällä, onko ravintoa, saako hoitoa jos sairastuu, pystyykö tekemään itselle mielekkäitä asioita jne.

"Erityisesti painotetaan niin kutsuttua tikapuukysymystä. Siinä vastaaja arvioi elämänlaatua tikapuumallin mukaan: alin askelma (0) kuvastaa huonointa mahdollista elämää, ylin (10) parasta mahdollista elämää. Kysymys kuuluu, millä askelmalla tunnet seisovasi juuri nyt." (Yle)

Nuo kysymykset saavat ihmiset ihan ymmärrettävästi pohtimaan kokemustaan olosuhdetekijöiden kautta.

"Cantril's Ladder -menetelmä on saanut kritiikkiä, sillä sen uskotaan suosivan Pohjoismaita." (Yle)

Ei se ole pohjoismaiden suosimista, että kysymykset muotoillaan järkevällä tavalla.

Toki onnellisuuden voi määritellä määritellä hetkellisenä fiiliksenäkin, jota vaikka katuojassa makaava voi kokea huumausaineen takia tai muusta syystä, mutta minusta se on huonompi määritelmä. Näen onnellisuuden suhteellisen pitkäaikaisena olotilana.