Faith

Ehkä talouskasvu suuntautuu yhä ekologisemmin, kun keskustelu ilmastonmuutoksesta yleistyy ja vaikuttaa yhä enemmän kysyntään. Se luo painetta ekologisempiin keksintöihin ja kestävämpään tuotantoon.

Vierailija kirjoitti:

Se yhdistää psykologiaa ja henkisyyttä.

Psykologisesti me näemme aina kaiken sellaisena kuin itse olemme. Siksi toiset ihmiset näkevät aina hyvyyttä, ja toiset pahuutta ympärillään. Koska katsomme maailmaa omien silmälasienne läpi.

Henkisesti tämä tarkoittaa, että elämä ei voi olla objektiivista, jos kerta se näyttäytyy jokaiselle erilaisena. Siksi se on illuusio, ja sitten pitää lähteä etsimään sitä pysyvää, joka ei riipu meistä itsestämme, ja mikä ei ole illuusio.

Kaikki valintoja tekevät luodut ihmiset ovat tehneet myös pahaa. Omat pahat teot eivät poistu sillä, että kokee olevansa hyvis.

Näin kerran vanhan jakson (90-luvun alusta?) jostain brittiläisestä dekkarisarjasta, jossa näytteli Jude Law'ta muistuttava nuori mies, mutta hänen nenänsä oli isompi, leveämpi. Lopputekstien mukaan näyttelijä oli kuitenkin nuori Jude Law.

Olen melko varma, että Law kävi nuorena nenäleikkauksessa. Jos näin on niin hyvä, että hän ei kuitenkaan ole jatkanut plastiikkakirurgiaan turvautumista, ainakaan niin paljoa, että sen huomaisi.

Lvi-asentajan palkasta en tiedä, mutta kyllä hoitajan työ on raskasta paitsi henkisesti, myös ruumiillisesti ja sen lisäksi se voi olla vaarallista eli hoitohenkilökuntaan kohdistuu väkivaltaa ja hyvin usein sen uhkaa. Tähän kaikkeen nähden hoitajilla pitäisi olla korkeammat palkat.

Voisiko olla, että sairaanhoitajien työn raskaus riippuu esim. sairaalassa siitä, millä osastolla työskentelee?

Tämä on kiinnostava aihe. En ole nähnyt Frozenia, mutta Jordan Petersonin aihetta koskevan luennon katsottuani luin elokuvasta yksityiskohtaisen juonikuvauksen.

Petersonhan näyttää ajattelevan, että taideteokset ovat psyyken syvistä, tiedostamattomista kerroksista kumpuavia luomuksia, jotka heijastavat ikiaikaisia luonnollisia periaatteita. Ideologiaa ja "epätaidetta" on Petersonin mukaan taas sellaiset esitykset, jotka tietoisesti rikkovat noita periaatteita, kyseenalaistavat niitä, haastavat luonnollisia hierarkioita ja korvaavat arkkityyppejä tai sijoittelevat niitä tietoisesti uudella tavalla.

Koska Frozenissa se, joka pelastaa pulaan joutuneen prinsessan, on tyttö (prinsessan sisko), tarina rikkoo ikiaikaista arkkityyppistä asetelmaa, jossa ritari pelastaa neidon. Eli rohkea ritari on arkkityyppi, pelastajaa odottava neito on arkkityyppi ja pelastaminen on arkkityyppi. Frozenissa tämä rikotaan, ja siksi se on Petersonin mielestä ideologiaa, "ikiaikaisen arkkityyppisen totuuden" tms. vastaisia.

Kuitenkin tosielämässä on paljon tapauksia, joissa tyttö on pelastanut tytön. Voisin heti mainita pari mieleenjäänyttä uutistapahtumaa, jossa juuri sisko on pelastanut siskon hengen. Eikö tuollaista asetelmaa kuvaavat tarinat voi Petersonin mukaan koskaan olla taidetta, ts. ovatko ne aina ideologiaa – siis vaikka ne toistuvat empiirisessä todellisuudessa kuten "ritari pelastaa neidon"-asetelmatkin?

Minusta Petersonin taidekäsitys on liian ahdas. Ymmärrän tuon jungilaisen arkkityyppi-ajattelun, mutta minusta esim. pelastamisen arkkityyppi voi olla koskettava ja kaunis myös muunlaisissa asetelmissa. Frozenista en osaa sanoa, kun en ole sitä nähnyt.