Faith

Olin vähän pettynyt tähän kohtaamiseen. Olisin toivonut heidän keskustelevan ideologiasta (esim. taiteessa). Siinä heidän näkemyseronsa olisivat tulleet mielenkiintoisella tavalla esiin.

Petersonin mielestä, näin olen ymmärtänyt hänen luennoistaan, ideologia on tiedostamattomasta nousevien arkkityyppien tietoista vääristämistä; Zizekin mielestä taas ideologiaa ovat ymmärtääkseni juuri ne tiedostamattomat oletukset, ja niitä pitää paljastaa ja purkaa tietoisesti. Molemmat siis ovat ideologiakriittisiä, mutta heillä on oikeastaan päinvastaiset käsitykset siitä, miten ideologia syntyy.

Keskustelun aiheena oli "onnellisuus: kapitalismi vs. marxismi", ja minusta se oli liian laaja ja pliisu aihepiiri.

Ihan totta tuo. Se on minusta ymmärrettävää, että nykyään halutaan havaita ongelmia ja parantamisen tarvetta erilaisissa palveluissa ja sen takia pidetään noita palautekeskusteluja, mutta se asenne leviää helposti kaikkiin sosiaalisiin kohtaamisiin.

Pitäisi jatkuvasti käsitellä suuria määriä informaatiota, muodostaa kantoja eri asioihin, perustella niitä ja esittää parannustoiveita. Ei ihme, että monet ovat niin väsyneitä.

Ehkä parasta olisi vain päättää suhtautua asioihin suuripiirteisemmin ja sietää pikku juttuja, jotka saattavat ohimennen harmittaa vähän.

En loukkaannu makuasioista.

Toisaalta musiikkityylin tai elokuvan tms. haukkumisen kautta saatetaan joskus kyseenalaistaa siitä pitävien ihmisten kykyjä ja älyä. Olen esim. kuullut joitain musiikkityylejä nimitettävän tyhmien ihmisten musiikiksi. Käänteisesti, jos joku ei tykkää vaikka jostain kulttielokuvasta, saatetaan kyseenalaistaa hänen ymmärryskykynsä, vaikka oikeasti hän ei vain pidä esim. sen tyyppisistä elokuvista. Tällaisistakaan en loukkaannu, mutta en ihmettelisi, jos joku loukkaantuu.

Punamultakristillinen hallitus olisi ollut mieluinen vaihtoehto minulle. Harmi ettei sellaista näillä näkymin olla saamassa. KD olisi sopivampi vaihtoehto punamultaan (eli SDP ja Keskusta) nimenomaan arvojen puolesta kuin arvoliberaali Vihreät.

Vierailija kirjoitti:

Terapia ja lääkkeet eivät auta, jos ne eivät johda masentuneen elämäntilanteen paranemiseen. Jos toimenpiteiden jälkeen on edelleen työtön, kaveriton, parisuhteeton, köyhä, ei syö terveellisesti eikä harrasta liikuntaa, on lopputuloksena masennuksessa jumittaminen.

Masennus on enimmäkseen epätyydyttävän sosiaalisen aseman manifestaatio (voi olla toki alhaista rautaa, kilpparia, d-vitamiinia ja mitä näitä on). Siksi esim. Aalto ja Al-taee joutuivat sairaslomalle. Heidän sosiaalinen asemansa tipahti niin nopeasti hyvin korkeasta todella paljon alaspäin.

Ehkä olosuhteista johtuva henkinen paha olo on eri tila kuin selittämätön henkinen paha olo? Ja sitten vielä traumoista eli menneisyyden pahoista tapahtumista olosuhteissa johtuva paha olo on kolmas tila?