Faith

Yläasteen äidinkielen opettajamme aina välillä otti tunnin lopussa kaapista myssyn, jossa oli pienillä lapuilla sanoja. Sitten hän kutsui sattumanvaraisesti jonkun oppilaista luokan eteen noukkimaan sieltä lapun ja keksimään lyhyen esityksen siinä olevasta sanasta. Se oli kauheaa. Minulla oli esiintymiskammo ja pelkäsin aina, että opettaja valitsee minut.

Meidän luokalla oli yksi hauska poika, joka myös jännitti esiintymistä, ja kerran kun opettaja taas meni kaapille, hän huokaisi hiljaa "Voi ei... meikä tekee itsarin jos joutuu tonne". Me jotka kuulimme sen, aloimme nauraa ihan hysteerisesti, kun lause oli niin suhteettoman raju. Sillä kertaa jännityskin kaikkosi.

Eihän se olisi kenenkään etu, että lapsia tehtäisiin taloudellisen rankaisun pelosta tai toisaalta rahapalkkion takia. Kaikkein vähiten se olisi niiden syntyvien lasten etu.

Ennemmin tulisi panostaa palveluihin ja työelämän tekemiseen joustavammaksi lapsiperheellisille.

Minäkin haluaisin aktiivisen terapeutin, jolla on ohjat käsissään, jos menisin terapiaan. En haluaisi vain loputtomasti tilittää, vaan haluaisin, että terapeutti muodostaisi aiemmin kertomani perusteella kysymyksiä ja teemoja, joiden pohjalta seuraavilla käyntikerroilla keskustellaan.

Olen aina ajatellut, että kun osalla kehitysvammaisista on myös motorista vammaisuutta, niin leukojen virheasennotkin voivat aiheuttaa hampaiden vääntymistä?

Stephen Hawking ei tietenkään ollut kehitysvammainen, mutta hänellä ALS:n aiheuttama virheasento johti vuosikymmenten kuluessa hampaiden pahaan vääntymiseen.

Lapsuuden paras kaverini sanoi perustavansa isona kakkumyymälän, johon hän leipoo itse kakut. Suunnittelimme, että minusta tulee hänen apulaisensa.

Myöhemmin haaveilin mm. lastenkirjailijan työstä. Pääsin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta.

Yllättävien käänteiden kautta minusta tuli kuitenkin ansiotyökyvytön evankelista-todistaja.