Faith

Juuri maanantaina ajattelin Claes Anderssonia ensimmäistä kertaa varmaan 15 vuoteen, kun muistelin Marraskuun liikettä (1960-luvun sosiaalinen liike vähäosaisten ja mm. laitoksissa asuvien elinolojen parantamiseksi), jossa Andersson oli aktiivinen.

Ajattelin, että mitähän Anderssonille kuuluu, kun häntä ei ole mediassa näkynyt aikoihin.

Minulla oli aina sellainen vaikutelma, että hän oli itsenäinen ajattelija, jonka yhteiskunnallisenkin vaikuttamisen ytimessä oli yksilöiden sisäisten kokemusten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen.

Levätköön rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ehdottomasti. Lisäksi sitä stereotypiää pitäisi rikkoa, että hyvikset on komeita tai kauniita ja pahikset voi olla rumiakin. Joskus voisi olla hemmetin hyvännäköinen pahis ja ruma sankari. Fantasiaelokuviinkin tätä voisi soveltaa. Esim. ylevät, rauhanomaiset haltiat olisi voineet olla örkkien näköisiä ja raa'at örkit taas haltioiden näköisiä.

Aivan!

Se totuus, että kauneus on sisäistä, menisi paljon paremmin jakeluun meille ihmisille, jos tarinan hyvisten ja sankarittarien / sankarien ulkonäkö voisi olla usein myös epäviehättävä.

Se vastaisi todellisuutta: epäviehättävän näköisellä voi olla hyvät aikeet ihan siinä kuin viehättävän näköiselläkin.

Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitäisi muuttaa tietoisesti eikä vain syöttää ihmisille stereotyyppistä mössöä joka menee kaupaksi.

Minusta valkoisen kaikki sävyt käyvät parhaiten lämminsävyisille ruskeahiuksisille eikä niinkään vaaleahiuksisille.

Toisaalta ei se rumaltakaan näytä, se ei vain korosta luonnollisia sävyjä.

Musta taas ei mielestäni sovi kovin hyvin ruskeahiuksisille, mutta todella hyvin vaaleille.

Aika omituista, että koko perheen Prisman mainoksessa soi synkkiä uhkakuvia sodasta ja totalitarismista maalaileva laulu.

Mainoksessa soi kertosäe, jossa lauletaan:

"Juokse villi lapsi

juokse kauemmaksi

siellä kasvat vahvemmaksi

ja vapaammaksi

juokse henkesi edestä

ota toivon kipinä mukaan

taivas on täynnä kuumaa terästä

ehkä pian, sitä ei tiedä kukaan"

Ostin maanantaina huonelämpömittarin, ja lämpötila on koko ajan ollut öisin 26 ja päivisin 26,5-28. Ulkona on tänä aikana ollut asteita öisin 15-16, päivisin 24-26 varjossa.

Auringon paistaessa ikkunasta sisään pidän pimennysverhoja kokonaan alas vedettyinä, ja tuuletusikkunoita pidän auki aina, kun lämpötila ulkona on viileämpi kuin sisällä, ja hereillä ollessani pidän avointen ikkunoiden edessä pöytätuuletinta. Öisin pidän ikkunoita auki, mutta ei aamulla sisälämpötila silti ole pudonnut tuon 26 alapuolelle.