Faith

Olen aina tykännyt. En vain kovin usein osta Bountya, koska erikoiseen makuun ja koostumukseen kyllästyy herkästi.

Aika kulkee samaa vauhtia kuin ennenkin, mutta se tuntuu kuluvan nopeammin. Se on subjektiivinen kokemus. Minullakin on tuo kokemus. Ihan kuin elämäni 20 ensimmäistä vuotta olisivat olleet hidasta taivaltamista, ja sitten aikuisena vuodet ovat vain vilahtaneet ohi.

Kokemus, että aika kulkee yhä nopeammin, on vain kiihtynyt ajan mittaan minulla. Jos kokemus vain jatkuu ja kiihtyy entisestään, millaista on vanhuksena?

Koen olevani edelleen sisäisesti suht nuori, vaikka olen nelikymppinen.

Varmaan psykologiassa ja filosofiassa on tutkittu, mistä kokemus johtuu. Olisi kiinnostavaa lukea aiheesta jossain vaiheessa enemmänkin.

Ei aloitus varmuudella provo ole. Tiedän ihmisiä, jotka ovat aina kutsuneet äitiään etunimellä ilman, että välit ovat huonot.

Ap. kysyi muiden mielipiteitä. Omani on, että tuo on huono idea. "Äiti" on erityinen ja läheinen, koska se ilmaisee perhesuhteen. "Äitiin" liittyy myönteisiä tunteita kulttuurisesti. "Äiti" luo samastumista ikätovereihin, koska he käyttävät samaa sanaa omista äideistään. 

2000-luvun alkupuoli on jo alkanut tuntua nostalgiselta. Sen ajan hitit kuulostavat jo tosi kaukaisilta, esim. ap:n mainitsema This Love ja vaikka Shakiran hitit, joita silloin kuuli jatkuvasti tv:stä ja radiosta. 

Se aikakausi oli kulttuurisesti aika erilaista nyt jälkeenpäin katsottuna.

"Hollannissa jokaisen on otettava yksityinen, henkilökohtaisesti neuvoteltu sairausvakuutus(siirryt toiseen palveluun) (n. 1500 €), ja pienituloiset kansalaiset voivat saada tukea vakuutusmaksuista selviytymiseen."

Kuulostaa monimutkaiselta. Eihän sitä voi tietää etukäteen, mitä tapahtuu ja millaisia palveluita ja kuinka paljon tarvitsee. Sitä paitsi on hirveän raskas taakka sairaalle ihmiselle ruveta käymään henkilökohtaisia neuvotteluja yksityisten firmojen kanssa, jotka yrittävät saada voittoa itselleen joka käänteessä.