Faith

Minunkin tekisi mieli jotain namia, muttei ole kuin ainekset kaakaoon. Riisipuuroonkin olisi kyllä ainekset, mutten jaksa ruveta keittämään.

"Perhekunnittain" :D

Olen isosta perheestä lähtöisin, ja meillä useimmiten kaikki kokoontuivat kotona ennen ruokaostoksille lähtemistä suunnittelemaan ja kirjoittamaan ostoslistaa. Kaikki saivat ehdottaa päivällisiä ja aamiaisia ja esittää toiveita, ja jos oli viikonloppu, niin meiltä lapsilta kysyttiin, mitä karkkia halusimme. Ne olivat kivoja hetkiä. 

Kauppaan lähti yleensä 2-3 perheenjäsentä. Vain harvoin menimme kaikki. 

On vastannut aina. Ei joka kerta kuitenkaan sillä tavalla kuin olin pyytäessäni toivonut. Joskus olen saanut esim. terveyteen apua, kun olen pyytänyt, eli esim. kipu tai muu oire on poistunut. 

Ehkä kaipaat turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä?

Lapsuudessa ja nuoruudessa koko naapurusto ja kaupunginosa tuntuivat tosiaan tutuilta ja olivat tavallaan tiheään "merkittyjä". Tiesi niin monen koulukaverin perheen talon ja kadun, vaikkei edes tuntenut heitä kaikkia henkilökohtaisesti. 

Jos niihin maisemiin, kadunkulmiin, puistoihin, rakennuksiin, leikkikenttiin jne. lisäksi liittyy hyviä muistoja, kaipuu on vielä ymmärrettävää. 

Tv-sarjoista sellainen on Kova laki. Katselin sitä jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Se tuli silloin aina perjantai-iltaisin tv2:lta. Siitä tulee mukava ja turvallinen viikonloppufiilis. Toinen on Avara luonto.