Faith

Oma lapsuudenkokemukseni 80-luvulta on, että aikuisen kivuus ja kiehtovuus riippuivat hänen persoonallisuudestaan enemmän kuin siitä, oliko hänellä lapsia vai ei.

Kieltämättä näin lähipiirini lapsettomat aikuiset, erityisesti naiset, mielenkiintoisina ja tavallaan puolueettomampina kuin lasten vanhemmat. He vaikuttivat vapailta ja itsenäisiltä. Heille kerrottiin salaisuuksia. Lapsettomat sukulaistädit tulivat kylään hajuvedeltä tuoksuvina ja toivat tuliaisiksi liian paljon karkkia. 

Toisaalta yksi sukulaistätini oli meidän lasten näkökulmasta myös mielenkiintoinen, vapaa ja itsenäinen, vaikka hän oli perheenäiti.

Olen huomannut, että jos aikuisella ei ole kokemusta lapsista, hän saattaa puhua lapsille niin kuin aikuisille, ja se kiehtoo monia lapsia. Sellainen aikuinen saattaa kysyä lapselta jotain "liian vaikeaa", ja lapsi ei tietenkään kieltäydy sellaisesta kunniasta yleensä, vaan innostuu ja tuottaa jonkin omaperäisen vastauksen. 

Vierailija kirjoitti:

Teen työtä kolmen hengen tiimissä osana isompaa työyhteisöä. Toinen tiimiläinen otti minut silmätikukseen, kun saavuin tiimiin. Sukupuoleni oli suurin kynnyskysymys tiimiläiselle. Käytös täyttää työpaikkakiusaamisen merkit ja olen vienyt asian esimiestasolle asti. Tämä toinen osapuoli koki tulleensa petetyksi, kun vein asian esimiehille ja hän on puhunut minusta pahaa selän takana työyhteisössä. Kun keskustelin asiasta kolmannen tiimiläisen kanssa, hän sanoi "en halua asettua kenenkään puolelle". Koen tuon kiusaamisen hiljaisena hyväksymisenä/kiusaajan tukemisena. Miten sinä ottaisit tuon kommentin?

Ap

Ymmärtäisin sen niin, että kolmas tiimiläinen ei ole ihan varma, oliko kyseessä työpaikkakiusaaminen vai ei. Sitäkin pitäisin mahdollisena, että hänellä on asiasta näkemys, mutta hän valitsee puolueettoman kannan, koska ajattelee sen olevan työtehtävien sujuvuuden kannalta paras vaihtoehto tai koska pelkää näkemyksensä ilmaisemisen seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole väittänyt että on vain yksi KAIKKIA koskeva syy mutta toki jos vaikka synnytysväkivallasta keskustellaan, siellä kirjoittaa etupäässä ne joilla on siitä kokemusta.

No hyvä jos viime aikoina asia on muuttunut, mutta ainakin vielä joitain kuukausia sitten luin palstalta lukuisia aloituksia sekä keskusteluissa kommentteja kirjoittajilta, jotka esittivät ykskantaan, että syy syntyvyyden alentumiselle on milloin nykyihmisten itsekkyys ja mukavuudenhaluisuus, milloin ilmastonmuutoskeskustelu jne.

Monesti nekin ketjut, joissa alkuun on pystytty keskustelemaan syistä monipuolisesti, ovat päätyneet jankkaamiseen jostain yksittäisestä syystä sekä muiden esitettyjen syiden mitätöimiseen.

Kaikki kirjoittajat eivät noin tee enkä kommentissani niin väittänytkään.

"Poliitikot syyttivät Suomen perhe- ja lapsivastaista ilmapiiriä ja ilmastokeskustelua, turkulaiset Tinderiä ja nykyajan treffailukulttuuria. Tutkijat muistuttivat, että syyt lasten hankkimiseen tai hankkimatta jättämiseen ovat moninaiset eikä syntyvyyden pienenemiselle voi nimetä yksiselitteistä tekijää." (HS)

Olen tutkijoiden kanssa samaa mieltä. Tällä palstallakin syntyvyyskeskustelut tuntuvat turhauttavilta, kun niin monet kirjoittajat väittävät, että syntyvyyden alentumisen syynä on jokin yksi tietty syy ja ovat täysin varmoja siitä – jopa toisten, täysin tuntemattomien ihmisten puolesta "tiedetään" mikä se todellinen syy heidän lapsiluvulleen on.

Tällaisia ajatuksia artikkeli nyt ainakin herätti.

Ruisleipä, jonka päällä on tomaattia, salaatinlehtiä ja raakaa valkosipulia siivutettuna. Juomaksi kuuma vesi. Mustikkakeitto on myös hyvää flunssassa, sekä kylmänä että kuumana.