Faith

Aluksi ajattelin pysytteleväni kotona niin kauan kuin ruokaa riittää, mutta ehkä olisi nyt, ennen kuin levinneisyys on vielä suurempi, paras käydä toisen kerran reiluilla ruokaostoksilla. Täytyy siis nyt alkuviikosta käydä taas kaupassa. Tai sitten voisi tilata ruokaa.

Tämän Suomen muuttuneen strategian myötä (kun aluekohtaisia levinneisyystietoja ei enää saa eikä riskiarvioita voi tehdä) olen menettänyt toivoa, että voisin välttää koronatartunnan. Teen kuitenkin vielä parhaani.

Tuohan on nykyään trendi, kun katsoo näyttelijöitä ja muita julkkiksia. He tosin luultavasti ovat tulleet raskaaksi hedelmötyshoidoilla ja lahjoitetuilla munasoluilla.

MS-tauti. Lähes kaikki MS-tautiin yleisesti käytetyt lääkkeet ovat immunomodulatorisia, minkä takia immuniteetti saattaa joissain tapauksissa olla heikompi puolustautumaan uutta virusta vastaan. Minullakin on käytössä sellainen lääke, ja oikeastaan se aiheuttaa huolta minulle enemmän kuin itse tauti, vaikkei huoli olekaan suuri.

En ole saanut hoitavalta taholta kehotusta lopettaa lääkettä toistaiseksi, joten olen jatkanut sitä.

En usko, että ihmisten ongelma laajalti olisi se, etteivät he olisi ymmärtäneet jotain oleellista, vaan se, etteivät he liiemmin välitä toimia niiden oivallusten pohjalta mm. epäitsekkäämmin, kohtuullisemmin ja vähemmän pinnallisesti.

Sen takia en usko, että tästä koronavirusepidemiasta menetyksineen ja säikähdyksineen on ainakaan pitkäaikaista hyötyä. Hetken moni voi ajatella jotain filosofista, mutta tuskin sillä pitkäaikaisia seurauksia on.

Tulevaisuuden kannalta, jotta uusien samantyyppisten epidemioiden ja pandemioiden riski minimoitaisiin, olisi tärkeää saada ne Kiinan eläinmarkkinat (wet markets) kielletyiksi ja myös pitäisi valvoa, että siellä noudatetaan kieltoa. Nehän on ymmärtääkseni jo ainakin kerran yritetty kieltää.

Lisäksi terveydenhuoltoon pitäisi satsata enemmän ja valmiustilaa nostaa. Ja talouttakin olisi hyvä muuttaa vähän suunnitelmallisemmaksi, ettei kaikki romahtaisi aina, kun jotain sattuu.

Ei se kaikkea ratkaise tietenkään, mutta on tärkeää mm. itsensä ja toisten ymmärtämisessä sekä henkisessä hyvinvoinnissa.

Ihminen tuntee usein ahdistuksena sen, kun hän ei ole selvillä tunteistaan. Siis sen epämääräisen tunnetilan, jossa tunteet ovat nimeämättömiä, saattaa kokea kaoottiseksi ja ahdistavaksi.

Tutussa fyysisessäkin ympäristössä ihminen usein voi paremmin, on levollisempi ja itsevarmempi, kuin tuntemattomassa ympäristössä. Sama pätee tunnetilaan.