Faith

Totta kai klovnit ovat epäaitoja ilveilijöitä. Se kai on se juttu, mikä siinä naurattaa monia. Joitain se pelottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska olet sitä mieltä, että et voi parantua, on hyvin todennäköistä, ettet parannu. Olet jo päättänyt elää masennuksen kanssa loppuelämäsi. Ei sitä puolestasi kukaan pois voi nyppästä.

Haluan tarkentaa, että tarkoitin noilla muuttumattomilla asioilla persoonaani ja ulkokuortani. Niitä en saa muutettua. Tokikaan en tiedä, minkälaista on olla terve ja pullikoinko tietämättäni vastaan periaatteella tuttu helvetti/tuntematon taivas - jos näin niin toivon että pääsen kohti sitä taivasta. Haluan todella tästä sairaudesta eroon, mutta syyt sairauteen ovat stabiilit, sitä tarkoitin.

AP

Psykoterapian tarkoituksena ymmärtääkseni on, että masentuneen suhtautuminen niihin muuttumattomiin huonoihin asioihin muuttuisi. On kai se mahdollista, että sellainen lopputulos saavutetaan.

Ajattelen kuitenkin, että todennäköisemmin masennuksesta parantuu siten, että ajan mittaan, esim. iän karttuessa tai elämänkatsomuksen muuttuessa niiden huonosti olevien muuttumattomien asioiden painoarvo vähenee ja ne siirtyvät elämän periferiaan, ja keskiöön tulee jotain muuta. Tuollaisissa masennustapauksissa masennus voi todellakin parantua. 

Esim. joku voi olla masentunut siksi, ettei löytänyt seurustelukumppania ja puolisoa eikä saanut omaa perhettä, mutta ajan mittaan hän saattaa alkaa ymmärtää, ettei se olekaan ihmiselämän suurin tai ainoa tarkoitus, vaan on jotain tärkeämpää. Se tärkeämpi tulee elämän keskiöön ja sen myötä hyviä asioita ja hyvä olo, toiveikkaampi ajatusmaailma.

(On kai olemassa toisenlaistakin masennusta, sellaista jossa asiat ovat hyvin, mutta silti masentaa joidenkin aivokemiallisten juttujen takia, siihen tämä  ajatukseni ei tietenkään päde.)

Neil Perry (Robert Sean Leonard) Kuolleiden runoilijoiden seurassa.

Jos keskusteluhetket aina päättyvät miehen työpuheluihin, ja hän on muuten avoin tunnepuolen asioille kuten sanoit, ongelmana on se, että työ kahmaisee liian suuren osan vapaa-ajasta. Ja jos hänellä on koko ajan keskeneräiset työkuviot mielessään, ei hän varmaan tunnu henkisesti läsnäolevalta silloinkaan, kun ei ole puhelimessa.

Tykkäsin kuviksessa eniten tehtävistä, joissa sai vapaasti tai melko vapaasti päättää itse, mitä piirtää. Annettiin löyhästi aihe: piirrä metsä, piirrä kaupunkimaisema, piirrä unelmiesi talo, piirrä lintu jne. Aina välillä oli sellaisia tehtäviä.

Kivoimmat materiaalit olivat sellaisia, joiden takia ei tarvinnut ravata ympäri luokkaa, esim. hakemassa värejä, vettä vesiväreihin tms. Väriliidut ja hiili olivat suosikkejani. Kun jokaiselle jaettiin tarvikkeet eikä omalta paikalta tarvinnut poistua, oli kivan rauhallista luokassa. Hiilellä tuli lisäksi hienoa jälkeä.

Eniten inhosin askartelu- ja muotoilutehtäviä. Muotoilulla tarkoitan esim. savitöitä. Olin siinäkin taitava, mutta inhosin sitä sotkemista, tarvikkeiden määrää sekä melua, joita sellaiset tehtävät luokassa aiheuttivat.