Faith

Ei ole omituista surra todella raskaasti eroa.

Kirjoitit että sinusta tuntuu, että olosi menee vain huonompaan suuntaan. Sen takia kyllä sanoisin, että kannattaa käydä juttelemassa vaikka neuvontapsykologilla, jos kerran vanhan isäsi lisäksi ei muita läheisiä juuri ole, joiden kanssa voisit keskustella asiasta. Tarvitset varmaan uutta näkökulmaa tilanteeseen. Kun yksin miettii asioita, helposti ajatukset kulkevat sitä samaa reittiä.

Kerroit rukoilevasi. Jumalalla on niin paljon muutakin antaa ihmiselle jo tässä elämässä, tuonpuoleisesta puhumattakaan, kuin parisuhde. Parisuhde on iso asia, varsinkin kun siinä eli 25 vuotta, mutta silti. Elämälläsi on tarkoitus, joka ei palaudu parisuhteeseen. 

Antaisin anteeksi tuollaisessa tilanteessa ja jättäisin asian Herran haltuun. Jos toinen on parantanut tapansa, vaikkei olekaan pyytänyt anteeksi, päättelisin hänen kyllä tajunneen tekonsa vääryyden ja voisin jatkaa hänen kanssaan tekemisissä olemista. 

Aktiivinen eutanasia on ihmisen sur maamista ja väärin. Hirveiden kipujen lievittämiseen on muita keinoja kuin kuoleman aiheuttaminen. Kipulääkkeitä tulee antaa potilaalle tarpeen mukaan, vaikka riski kuolla niiden vaikutuksesta kasvaisi. Äärimmäinen keino on sedatointi eli kevytnukutus. 

On hieno muistomerkki, klassisen yksinkertainen.

Nyt kun olen itse nelikymppinen, tajuan vasta miten nuorena Myllylä kuoli, 41-vuotiaana.

Luoja pystyy tekemään ihmeellisiä asioita.