Faith

Ei se tietenkään niin mene, että lukijan poliittisen aatteen, arvot ja kannat pystyisi päättelemään kirjoista, joita hän lukee. Lukija voi olla jopa täysin päinvastaisella kannalla kuin mitä hän katsoo lukemansa kirjan edustavan, ja vielä niin, että hän on kirjaan tarttuessaan tiennyt sen.

Uskon tämän olevan melko yleistäkin. Itsekin luen silloin tällöin tekstejä, joiden aatemaailmaa ja näkökulmaa vieroksun. 

Minäkään en varmaan koskaan ole onnistunut soittamaan puhelimella unessa. Aina jotain menee pieleen: akku loppuu, puhelin on rikki, en muista numeroa, en saa näppäiltyä numeroa oikein, linja on mykkä tms.

Se voi symboloida sitä, ettei ylipäätään onnistu jossain mitä yrittää. Tai sitten se voi symboloida sitä, ettei ole toimivaa yhteyttä toisiin ihmisiin, kukaan ei kuuntele, ymmärrä tai ole kiinnostunut.

Kerran kyllä painajaisunessa onnistuin soittamaan ystävälleni, mutta hänellä oli sellaista sanottavaa, jota en halunnut kuulla. Katkaisin puhelun :D

Tämä oli vuosia sitten. Minulla oli diagnosoitu MS-tauti n. 1,5 kk aiemmin. Melkein kaikki tutkimuksiin ja diagnoosiin johtaneet vammat olivat jo parantuneet, jäljellä oli vain pieni tuntohäiriö: n. 5 cm halkaisijaltaan oleva alue vasemmassa kyljessä. Ajattelin, että voin elää sen kanssa – tärkeintä oli, että kävelykykyni, näköni yms. olivat tulleet takaisin.

Näin aamulla ennen heräämistä unen, että ajoin pyörällä pitkin tietä, jonka vasemmalla reunalla oli ruusupensaita. Yhtäkkiä kaaduin pensaiden päälle ja sain vasempaan kylkeeni ruusunpiikkejä. Seuraavassa kohtauksessa olin kotona ja nypin pinseteillä piikkejä pois, mikä aiheutti polttavaa tunnetta.

Aloin herätä unesta ja tajusin, että kyljessäni iholla on oikeasti polttava tunne sillä alueella, jolla tunnoton alue oli. Se ei ollutkaan vain unta. Samassa alueella alkoi tuntua ihan kuin kihelmöintiä ja polttelua olisi imetty pillillä pois, ja yhtäkkiä tuntemus loppui. 

Kokeilin heti kädellä sitä aluetta, ja tunto oli palannut! Eli viimeinenkin oire oli poistunut. 

Silloin oli huhti-toukokuun vaihde, tosi aurinkoinen ja kirkas aamu. Olin todella onnellinen, Jumalalle kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos Kiira kehuu Ainon vaatteita siksi, että hän tarkoittaa sitä ja hänelle itselleenkin tulee siitä hyvä mieli, hänen ehdottomasti kannattaa jatlaa kehujen antamista.

Jos hän jakaa kehuja vain siksi, että niin "kuuluu tehdä" ja odottaa kehuja myös Ainolta, ja joutuu jatkuvasti pettymään eikä oikeasti halua edes antaa kehuja, hänen kannattaa lopettaa teeskentely.

Samaa mieltä.

Eli jos Kiira kehuu vilpittömästi, ei hänen ole syytä lopettaa. Mikko on siinä tapauksessa oikeassa.

Sekin saattaa vaikuttaa, että ruotsalaiset ovat ihannoituja maailmalla: skandinaavinen viikinkien aristokraattikansakunta. Näin kerran Youtubessa jonkun ulkomaalaisen kommentin: "Swedes are an awesome people. I wish I was a Swede." ja se oli saanut tosi paljon tykkäyksiä. Kommentoija oli nimimerkin perusteella espanjankielinen.

Suomea ei aina edes tiedetä maailmalla, ja suomalaisuus nähdään eksoottisen omituisena. Suomalaisissa häpeäherkkyys on varmaan yleisempää.