Eveliina90
Seuratut keskustelut
Kommentit
Täällä masentunut fiilis. Ensimmäinen letrokierto päättyi kuukautisiin ja nyt siis kp1. Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu kun ovulaatio lähelee. Just nyt harmittaa tosin.
Kiva kun plussannert kerrotte kuulumisia! Itsekin luen kaikki viestit ja mietinkin aina, että mitä plussatyypeille kuuluu :)
Kaikille piinailijoille hirveesti tsemppiä! Saan niin paljon vertaistukea näistä ajatuksista. Juuri tuo "miten en edes lasta saa aikaiseksi" on niin tuttu itsesyytös (toki turha!). Mulla aina heti ovulaation jälkeen laskee mieliala kohisten ja tulee epäonnistunut olo. Sit se kohenee vähän menkkoja kohden ja useesti ne menka tollutkin melkeen "helpostus" kun pääsee seuraavalle kierrolle ja voi ainakin pariksi viikoksi olla stressaamatta ovulaatiosta tai raskaudesta. Mulla tyypillisesti oletetun ovulaation aikana aina tosi hyvä fiilis ja toiveikas. Sit mennäänki iha pohjamudissa noin viikko.
Villahuivi pidän sulle ihan hirveesti nyt peukkuja! Toivottavasti tää olis nyt THE kierto.
Mureke toivotaan, että viivat vahvistuu! Varovaisesti onnitteluja <3
Wannabemami voin allekirjoittaa lähes jokaisen lauseen sun tekstistä :D Samaistun!
Mulla nyt kiertopäivä 24 ja menkat odotettavissa viikon lopulle, viimestään ens viikon alkuun. Rinnat kipeenä (ehkä normaalia kipeämmät?) mutta se on kuulemma normaalia letrozoleilla. Ollut TODELLA itkuinen ovulaatiosta, mutta muuten ei mitään oiretta. Eilen kun peuhattiin miehen kanssa oikeen tunnustelin, että sattuuko seksi tai tuntuuko kohtu jotenkin jännittyneeltä, mutta päin vastoin. Ei mitään tuntemuksia.
Villahuivi asun itseasiassa Ruotsissa! Nyt kävin vaan spontaanisti vyöhyketerapiassa johon sain samalle päivälle ajan mutta ehdottomasti ens kertaan katon jonkun jolla kokemusta juuri lapsettomuuden hoidosta. Menin myös jo ovulaation jälkeen ja sain kuulla saman että alkukierrosta paras. Nyt hoito olikin lähinnä rentouttava ja verenkiertoa kohentava. Olin kyllä todella rentoutunut sen jälkeen ja kotiin tullessa nukahdin heti kahden tunnin päikkäreille eli jotain oikeita nappuloita varmasti paineltiin :D ensi kierrosta menen heti alkukierrosta. Eli jos ei muuta niin stressitasot kyllä laski.
Me ei olla yritetty kun ”vasta” 8 kk mutta mun pco diagnoosin takia haluan hakeutua hoitoihin nopeasti. Ja sitä mulle myös suositteli gyne. Nyt letroilla pari kiertoo ja sit suoraan lapsettomuuspolille. Ikää siis 30 v (mulla) ja ukolla 36.
Villahuivi tykkäsin kyllä vyöhyketerapiasta, mutta lähinnä sen rentouttavuuden vuoksi. Täytyy ehkä kokeilla toista terapeuttia. Tuntui, että sejolle menin ei ollut ihan perehtynyt juuri hedelmällisyyteen etc. Rentouttavaa se oli joka tapauksessa!
Itsellä pelkkä pco ilman sitä s-kirjainta. ELi pelkästää monirakkulaiset munasarjat, ei esim karvotusta, aknea tai merkittävää ylipainoa. Tosin aina ollut vahva pms ja tosi kipeet menkat. Mulla menkat tulee kyllä itsestään, mutta ei ikinä säännöllisinä ja siksi vaikea ajoittaa yhdyntää oikealle hetkelle. Ovulaation metsästys on aina oma sirkuksensa (ja se ei siis myöskään aina tapahdu ).
Nyt eka kierto letroilla ja alku meni tosi mukavasti enkä juurikana huomannut edes, että söin mitään hormooneja. Nyt kuitenkin loppukierrosta hirvee alakulo päällä ja tosi itkuinen olo kokoajan. Samalla vahva olo että ei oo tärpännyt. EI tunnu millään lailla erikoiselta tai "raskaalta" Menkat tulollaan kyllä vasta viikon päästä. SIlti luotan oman kehon tuntemuksiin. Mietin jo, että onko tällainen alakulo edes normaalia.
Onnea martta1! Täällä pieni tauko palstalta kun huomaan, että ajatukset alkaa heti pyöriä 24/7 lapsenteon ympärillä ja se nostaa stressitasoja. YK8 siis käynnissä ja toinen kierto letroilla. Ovis oli viikonloppuna ja loppuviikosta / ensi viikon alusta verikoe josta näkee tapahtuiko ovulaatio. Olemme varanneet ajan lapsettomuuspolille helmikuun alkuun. SInne siis jos ei sitä ennen tärppää (tiedoksi siis mulla pco siksi suositellaan hoitoja jo ennen vuoden yrittämistä). Kävin myös mittauttamassa rauta-arvoni ja ne olivat viiterajan alapuolella. Ollut todella vetämätön ja väsynyt olo sekä pientä huippausta ja pahaa oloa. Arvatkaapa vaan olenko luullut olevani raskaana jo monet kerrat oireiden takia. Matalat arvotkin saattaisivat antaa syyn sille miksi ei ole tärpännyt. No, helmikuussahan se viimeistään selviää.
Ja Villahuivi todella pahoillani ettei tärpännyt <3 Pidän peukkuja tälle kierrolle sinulle ja Goldielle ja peukutan samalla tietysti itselleni.