Ervasto

Moi!

Me ollaan miehen kanssa molemmat opiskelijoita ja ihan kauhean vauvakuumeen kourissa :D täällä on siis myös pohdittu paljon opiskelujen ja vauvan yhdistämistä ja päädytty siihen, että ehkä jopa mieluummin tekisimme lapsen opiskeluaikana, kuin juuri valmistuneina ja uraa aloittelevina. Mieluiten kuitenkin opintojen puolivälin jälkeen. Itse ajattelen niin, että opinnot joustavat paljon enemmän kuin työelämä. Mä opiskelen yliopistolla ja meidän alalla ei ole kovin paljoa läsnäoloa, voi kulua viikkojakin ilman, että tarvisi käydä luennoilla tai seminaareissa. Mun opinnot on siis niin joustavat, että uskoisin niiden onnistuvan vauvankin kanssa. Tosin valmistuminen saattaisi ehkä hieman siirtyä, se ei minulle olisi mikään maailmanloppu :) Valmistumisen jälkeen haluaisin kuitenkin rauhassa olla ainakin pari vuotta keskeytyksettä töissä, jotta saisin uran mukavasti käyntiin :)

Rahan kanssa olisi toki tiukkaa ja siitä murehdin minäkin. Toisaalta opiskelijana olemme tottuneet siihen, että rahan suhteen on tiukkaa, joten mitään uutta nämä murheet eivät olisi. Mieheni alalla on kuitenkin paljon töitä tarjolla ja melko hyvä palkkakin. Opiskelun ohella osa-aikatyön tekeminen on ok :) Itse en missään nimessä jaksa odottaa vauvan yrittämistä valmistumiseen asti, vaan ajattelemme, että nämä asiat päätetään lopulta enemmän tunteella kuin järjellä, kyllä asiat aina jotenkin järjestyvät, jos niin onnekkaita olemme, että lapsen saisimme <3

Tuo on kyllä ihan totta Muikkunen, mitä kirjoitat :) opiskelijana sitä on oppinut tarkaksi rahan kanssa ja ne isot menoerät tulee sitten lapsen vähän kasvaessa. Tä on mun ongelmakohta, että murehdin paljon etukäteen, vaikka yleensä asiat on lopulta järjestyneet aivan hyvin :) Tarvisi vain osata luottaa, että elämä kantaa.

Hei kaikki kuumeilijat!

Täällä kirjoittelee 23 vuotias kuumeilija. Ollaan seurusteltu miehen (25) kanssa kolme vuotta ja molemmilla opinnot vielä kesken, ite aloittelen gradun työstämistä hiljalleen ja mies on puolivälissä AMK-opintojaan. Ollaan oikeastaan koko seurusteluaikamme puhuttu enemmän tai vähemmän vakavasti perheen perustamisesta, mutta tämän talven aikana kuumeilu on lähtenyt ihan käsistä :D Mulla pyörii vauvajutut päivittäin mielessä ja mies on mukana intoilussa, mutta hän on tyyliltään hieman maltillisempi :D meidän tämänhetkinen suunnitelma on jättää minipillerit pois ensi syksyn aikana. Saa tosin nähdä, maltetaanko oikeasti odottaa syksyyn asti :D Vauva olisi haaveena 2018-2019 talvelle tai keväälle. Tuolloin olisimme molemmat valmistuneet/valmistumassa :)

Samastun ehdottomasti täällä jaettuihin ajatuksiin ja jään mielenkiinnolla seuraamaan keskustelua :) itsekin haluan vielä tässä vaiheessa pitää keskustelun täysin anonyyminä ja siksi jätän fb-ryhmät sitten odotuksen ajalle.

Lämpimät onnittelut jo plussanneille ja tsemppiä kaikille yritykseen <3 Voimia ja haleja teille, jotka ootte joutunu käymään ikävämpää puolta tästä projektista läpi <3

Meillä yksi juttu, joka mietityttää on raha. Ollaan siis molemmat opiskelijoita, ja mun äitiys-/vanhempainraha tulisi olemaan lähellä minimiä. Miehellä on hyvä osa-aikatyö kyllä, mutta silti murehdin toimeentuloa vauvavuoden aikana, kun itse en töissä tuolloin olisi ja mies mahdollisesti vielä osa-aikaisesti töissä ja viimeistelisi opintojaan. Mietityttääkö muita raha-asiat?