elmonsteri
Seuratut keskustelut
Kommentit
Delfi: Meille juuri puhuttiin koulussa sähkötupakan haitoista, ja niitähän löytyy! Käske ehdottomasti miehesi ulos tupakalle: sähkötupakassa on esim. 90 syöpää aiheuttavaa kemikaalia, jotka eivät ole hyväksi tietenkään sikiönkään kehityksellekään. Työpaikoilla sähkötupakan käyttö sisätiloissa pitäisi olla kiellettyä. Työterveystarkastuksissa mm. huomautetaan asiasta ja viedään asiaa eteenpäin. Parhaimmassa tapauksessa työssä raskaana oleva voidaan tämän takia määrätä uusiin työtehtäviin, tiloihin, joissa ei polteta _mitään_. ELI jos tupakka on paha juttu, niin ei se sähkiskään sen parempi ystävä ole :/
Hei taas naiset!
Kirjoittelin tänne palstalle joskus syyskuussa. Totesin silloin innoissani, että mies "oli luvannut meille vauvan". Muutaman päivän päästä tästä mies kuitenkin totesi pelleileensä.. Vuoden vauvakuumeilu laski siinä vaiheessa erittäin rajusti ja pelkkä ajatus vauvasta ärsytti. Luovuin väkisin vauvahaaveista ja lopetin vauvasta puhumisen miehelleni. Eilinen oli kuitenkin yllätyksiä täynnä: Mieheni aloitti täysin vakavissaan ja oma-aloitteisesti keskustelun vauvan yrittämisestä. Varmistelin varmaan miljoona kertaa, että hän on tosissaan, ja kyllä, nyt näyttää siltä, että meilläkin todella aloitetaan pienokaisen yrittäminen!
Ette todellakaan usko, kuinka ristiriitainen olotila minulla tällä hetkellä on. Voisiko meistä todellakin tulla vanhempia? Ja haluanko sittenkään? Olenko valmis koko ruljanssiin? Samaan aikaan olen innoissani ja peloissani.
Keskenmeno ja pahoinvointi pelottavat. Valmistun keväällä ammattikorkeakoulusta, joten nyt olisi edessä puolen vuoden harjoittelujakso. Mitä jos voinkin koko raskauden ajan niin huonosti, etten voi suorittaa hyväksytysti harjoitteluitani saati sitten valmistua ensi keväänä...Liikaa kysymyksiä selvästikin pyörii päässä :)
Viimeiset pillerit vetäsen nassuuni tiistaina. Apua <3
Elmonsteri 23v
Kaziska: En ehkä vielä ryntää listalle, koska lopetan pillerit vasta ens kuussa.. Katotaan sitten, jos uskallusta riittää ((: Sen ajan aattelin vain hillua täällä ja kärvistellä :D
Tulee tosi surullinen olo, kun luen näitä juttuja :( Jotenkin olis niin ihanaa ajatella, että kaikille, jotka siitä pienokaisesta haavailevat, suotaisiin samanlaiset mahdollisuudet. Miksi kaikki eivät vain voisi tulla raskaaksi ensimmäisestä yrityskerrasta :(
Vähän hirvittää omalla kohdallakin, kuinka nopeasti plussan saisi esiin. Yhdistelmäpillereitä on vedetty viisi vuotta, joten tuskinpa heti tärppää :/
Kylläpäs täällä tapahtuu! Onnea plussanneille (:
Omassa navassa ei mitään merkittävää ole vielä tapahtunut. Menkkojen alkua odottelen. Viimeisen pillerin vetäsin nassuuni tiistaina, eli perjantaina alkavat menkat. Sen jälkeen alkaakin tuskainen odottelu ja peitot alkavat heilua normaalia enemmän.. :D Joten vielä ei tarvitse laitella mitään kiertopäiviä tuonne näkyville..
Erittäin epätodennäköiseltä vaikuttaa, että meille vielä elokuussa vauva syntyisi: Niin hirveää määrää stressiä pukkaa seuraaville viikoille, että hyvä jos itse pysyn mukana mm. muutto ja useampi tentti.
Yrittämisestä emme todellakaan ole kertoneet kenellekään. Yhteistä taivalta miehen kanssa takana vasta muutama vuosi, eikä sormuksiakaan ole vielä vaihdettu. Joten tuskimpa kukaan edes odottaisi meiltä mitään tällaista (: Sen kyllä tiedän, että omat vanhemmat suhtautuisivat asiaan tyynesti ja siskot + miehen siskot olisivat asiasta varmasti innoissaan. Kaverit luultavasti ihmettelisivät kovasti. Eniten ehkä pelottaa miesten vanhempien reaktio, he kun ovat niin ylisuojelevia omaa "pikku kullannuppuaan" kohtaan. Tämä vain tuntuu meistä molemmista nyt oikealta...
Alkoholin nauttiminen tulee varmasti herättämään ihmetystä omassa lähipiirissä, koska en ole mitenkään totaalikieltäytyjä ollut joitakin tipattomia kuukausia lukuun ottamatta. Etenkin miehen vanhemmat tarjoavat usein viiniä ruuan kanssa (ihan selvästi varmuuden vuoksi ;), ja siitä on usein erittäin vaikea kieltäytyä. Yleensä juomaa tarjotaan niin kauan, että sitä on pakko ottaa... Kävisikö "En mä tykkääkään enää viinistä!" selitykseksi? ;D