Elmia

Huh ja huh. Täällä aletaan vihdoin olemaan edes jotenkuten elävien kirjoissa. Koko pääsiäinen meni kärvistellessä kamalimman pääkivun kanssa ikinä! Yölläkin heräsin monta kertaa siihen, että olin varma et pää räjähtää justiinsa...Särkylääkkeitä tuli sitten popsittua kuin karkkia, 800 buranaa ja panadolia yhdessä ja erikseen...Ajattelin vain että kun menkat kerran just oli, niin enhän mä raskaana voi olla, niin voin tota buranaa syödä, eikö? No, oli pakko.

Toissapäivänä sitten kävin lekurissa ja sain antibiootit poskiontelotulehdukseen ja nyt jo pari yötä saanut nukuttua ilman heräilyjä. Nyt siis lääkkeinä Amorion ja Duact. Olen kauheesti koittanut netistä ettii tietoo saako näitä syödä, jotkut kirjottelee että Duactia ei edes yrityksen aikana...Mäkun olen tässä laskeskellut, että vaikka kierron pituudesta ei ole mitään tietoa vielä, niin oviksen pitäis kai olla tässä ihan näinä päivinä (eiks mulla nyt ollut kp 14?) ja sinnikkäästi olen miehen kanssa touhuillut aina kun säryt hellittäneet.

Koitan kuitenkin lohduttautua sillä, että monet ei ole edes tienneet olevansa raskaana moneen kuukauteen ja syöneet varmaan paljon sellaista mitä ei pitäisi ja kuitenkin saaneet terveitä lapsia.

Pahoittelut Roseh kp1:stä ja tsemppiä uuteen kiertoon!

Mites meidän jännäilijät? :)

Mä saankin nyt löhötä tämän viikon kotona, tai jäinhän mä jo ennen pääsiäistä saikulle. Kamalaa mennä maanantaina töihin kun siellä on ihan hirveä kaaos. Eka stressasin poissaoloa, mutta ajattelin sit et ei sen puljun toiminta voi mun varassa olla. Saavat luvan muutkin opetella siellä tekemään jotain, mitäs ne sitten tekee kun mä jään äitiyslomalle?

Mitäs meidän odottelijoille kuuluu?

Tervetuloa Aliisia!

Ponnistusvaiheen kestosta oli puhetta, mulla se oli peräti 5min...

Ei tää lentsu helpolla päästänyt. Olin nyt kolme päivää pois töistäkin, pomo varmaan hyppii riemusta...Mut ei auta. Sen verta pitkä työmatkakin (95km suunta), että en kyllä yhtään sairaana lähde sitä ajamaan!

Poika sai taas vaihteeksi äsken kauhukohtauksen. Oli niin väsynyt, että meni oma-aloitteisesti n. tunti sitten nukkumaan ja äsken aloitti huutamisen. Pari kertaa viikossa sille tulee noita, tunti-kaks nukkumaan menon jälkeen se alkaa huutaa ja siihen ei auta mikään. On ilmeisesti täysin unessa, eikä tajua mistään mitään. Huutaa ja itkee vain, 10-15min. kerralla. Onko muilla kokemuksia tällaisesta?

Onnea Mimiav, ja onnea pikkusisarus! Kyllähän ne teidän oireet aika selkeitä jo olikin, että kyllä mä olisin ihmetellyt jos ei plussaa olis näyttänyt! :) Ja olikohan joku muukin vielä plussannut, anteeksi jos jonkun unohdan...

Joku tauti täälläkin päällä, karmea yskä ja tuntuu ettei happea saa. Käytiin pojan kanssa virpomassa päivällä, hienosti jaksoi poitsu kävellä vaikka aika pitkä lenkki tehtiinkin! Ite olin ihan loppu...

En tässä tärppiä odottaessa edes viitsi ajatella sitä synnytystä. Tuon ekan kanssa lääkäri multa jossain vaiheessa kysyi, että pelottaako synnytys. Totesin vain hymyssä suin että on siitä muutkin hengissä selvinnyt, eli enköhän mäkin! Että sitä olikin sillon typerä...

Nyt saattais olla toinen ääni kellossa. Eihän mun synnytyksessä sinänsä mitään dramaattista tapahtunut, sujui vielä ekaks synnytykseks erittäin nopeasti. Aamulla hulahti pieni määrä lapsi vettä, supparit alko siinä aamupäivällä ja klo 17:37 (noin suurinpiirtein...;) poika oli ulkona. Mutta se kipu...Ilmeisesti mulla oli jokseenkin tehokkaat supistukset ja avautuminenkin kävi sitten nopeasti mutta kyllä se sattuikin! Jotain niin hirveätä ettei sitä osaa edes jälkikäteen kuvitella. Ilokaasua ei voinut käyttää kun tuli paha olo, käytin sitä naamaria vain siihen että puristin siitä kahvasta ja taisimpa hakata sillä sänkyäkin...Epiduraalista ei juurikaan mitään iloa, en ehkä sen vaikutuksen aikana huutanut ihan yhtä lujaa...Ja jälkeenpäin olin kai jossain kipushokissa kun en voinut lakata itkemästä.

Noniin, enpäs ajattelekaan sitä yhtään sen enempää etten heti huomenna juokse lekurille hakemaan uutta pillerireseptiä...;) Mikäli tässä nyt huomenna juostaan yhtään mihinkään jos yö menee yskimiseksi. Toivottavasti poika säästyy tältä.

Tervetuloa uusille (vielä uudemmille kuin minä ;) ja vielä kerran onnea plussanneille! :)

Kyllä toi aika lupaavalta Mimiav jo kuulostaa! Voi olla että teit testin liian aikaisin. Silloin pojan kanssa mäkin tein yhden negatestin kun menkat ehkä päivän tai pari myöhässä ja viikkoa myöhemmin se näyttikin plussaa!

Omat oireet selvisi sitten pms:äksi, kp1 tänään. Ärsyttää vain kun menin sitten eilen jo miehelle höpisemään että jokohan se tärppäsi kun on sitä ja tätä ja tota, ja tottakai ne menkat sit alko heti perään. Meidän kun piti ottaa tää homma ihan rennosti, tulee jos on tullakseen-ajatuksella.

Luen just Anu Silfverbergin kirjoittamaa Äitikortti - kirjoituksia lisääntymisestä. Aivan sairaan hauska! Ja kuitenkin ajatuksia herättävä. Suosittelen kaikille! Kirjoittaja kirjoittaa mm. just tästä "tulee jos on tullakseen"-ajatuksesta, että ihmiset eivät kuitenkaa tällä ikinä tarkoita sitä että se lapsi voisi myös jättää tulematta. Mikä taitaa olla totta.

Tällä hetkellä ei tää kp1 kuitenkaan niin harmita. Kun on ne häät kesällä, niin mitä pidemmälle raskautuminen menee, sitä paremmat mahdollisuudet mulla on omata edes jonkinlainen figuuri sitten häissä! Pojastakin maha tosin pullahti vasta viikolla 30, mutta ei sitä tiedä miten se tällä kertaa menee. Jos se lapsi siis on tullakseen...;)

Korpille jaksamista väsymykseen! Se oli kyllä sillon jotain ihan hirveetä. Koita ulkoilla ja jumppailla sen verran kuin jaksat, sen pitäisi auttaa!

Misskipsulle paranemisia ja toivotaan että täti pysyy poissa! :)

Siis mitä, eikö Napsu sitten olekaan Napsu? :D

Pikkusisarukselle pidän myös peukkuja että kk:t pysyvät poissa!

Nyt täytyy lähtee nukkumaan...Viikonloppuja kaikille!

Heips,

Piti taas etsiä joku tällainen ketju kun ekaa yrittäessä/odottaessa tuli kirjoteltua ja helpotti lukea muiden kokemuksia!

Mulla on siis 4-vee poika ennestään, avomiehellä (kesällä naimisiin) on kaksi edellisestä liitostaan. Ja tuolla minun pojallani on siis eri isä (jota ei kylläkään juuri näy ei kuulu). Tällainen uusioperhemeininki ja meinattiin tähän vielä yksi yhteinenkin pukata! :)

En tiedä mistä vauvakuume oikein sai alkunsa. En ole sellainen perinteinen äiti-tyyppi, en ole ikinä juuri välittänyt lapsista, mutta jostain se nyt putkahti kuitenkin.

Pillerit jätin viime levyn jälkeen eli n. 2,5 viikkoa sitten. Ensi viikolla pitäisi "pillerikierron" mukaan alkaa menkat, on vaan niin kummallinen olo etten tiedä onko pms:ää vai sitä että olisi jo raskautunut: palelee, turvottaa, huimaa, ruokahalua ei ole. Ja väsyttää, mutta se nyt on ollut krooninen olotila pojan syntymästä lähtien! ;)

Onnea Korpille ja pidetään Mimiaville peukkuja josko ne testit siitä muuttuisi plussaksi! Poikaa odottaessa mulla testi näytti plussaa vasta kun menkat viikon myöhässä. Eli munkin pitäisi malttaa tässä vielä 1,5 viikkoa ennen testailuja jos se vuoto ei ens viikolla alakaan...

Minkäs ikäisiä te muut toiveilijat olette? Täällä tulee 32 täyteen tänä vuonna...

-Elmia- kp jotain/jotain