eikkuli80

Mulla eka synnytyksessä avautumisvaihe 4h35min ja ponnistus 38min... yhteensä siis 5h 13min ja tällä kertaa on uutena jännitysyksikkönä mukana tunnin matka synnärille. Sitä olenkin miettinyt, että uskaltaako sitä kotona yrittääkään " rentoutua" tai matkalla, vaan pitääkö yrittää pitää stressiä päällä ettei synny matkalle, varsinkaan jos ei ymmärrä heti lähteä? Ja toisaalta, mitäs jos niitä supistuksia tulee jo etukäteen, mistä sitä voi tietää koska lähtee???



eikklui 29+4, esikoinen pian 2v

Aika hyvin liikkuu minunkin vauvani nyt, kunhan ehdin kuulostelemaan. Tällä kertaa on myös etuistukka, eli tosi pitkään meni ennenkuin aloin tuntemaan liikkeitä kunnolla. Eniten tuntuvat edelleenkin kyljissä. Neuvolasta käskettiin seurailla kuitnekin ahkerasti, kun ä-polilla vk 23 ultrattiin ja sanottiin että vauva on jäänyt kasvusta jälkeen.



Esikoinen tuntui kuitenkin aikanaan potkivan paljon enemmän, ja potkii kyll edelleenkin ;) eipä tuo haittaisi vaikka olisi vähän rauhallisempi vaavi tulossa...

eikkuli 29+4

Mietityttää tätä ketjua lukiessa, kun minulle sanottiin viikolla 22+5 että vauva on jäänyt kasvussa viikon verran jälkeen (painoarvio oli tuolloin muistaakseni 480g) eli vastasi 21+5 ja seuraavan arvion lääkäri laittoi vasta 30.-31. viikolle ja tämä käynti on kuitenkin vasta kun viikkoja on 31+5... eli kahden viikon päästä. Ihan hyvin vaavi kuitenkin liikkuu ainakin tähän mennessä, esikoista arvioitiin kun viikkoja oli tasan 36 että on syntyessään 3800+-200g, syntyi kuitenkin jo 38+1 ja painoi 3280g. Ponnistusvaiheen alussa kätilö arveli käsikopelolla, että 3400g eli aika lähelle kuitenkin.



eikkuli ja mini 29+4

Itsekin puin vauvalle ensin puolipotkarit ja sitten bodyn jonka kiinnitin potkareitten päälle, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä kunnes vauvan kummitäti huomautti (siis usean kuukauden jälkeen) että toi body vastaa kyllä paita + pikkuhousut -yhdistelmää ja tulee housujen ALLE.



Eikä se todellakaan ollut ainoa tai suurin asia, minkä tein kummallisesti, mutta ei tuo nyt 2-vuotias vaikuta niistä jutuista pahemmin kärsineen. Ja varmasti edelleen teen asioita joidenkin mielestä väärässä järjestyksessä tai oudolla tavalla, mutta ehkä asia joka kehittyy lapsenhoitoa harjoitellessa on jonkinlainen logiikka ja intuitio siitä miten asiat voisivat parhaiten onnistua. Ja kaikesta oppii...



Rohkeutta!



eikkuli, vintiö pian 2v ja mini 29+3

Meidän esikoinen painoi 3280g ja päänympärys oli 32cm. Eli pieni vauva mutta ei sitä repeämistä olisi voinut huomata... Olin silloin niin masentunut kunnostani synnytyksen jälkeen, että sanoin miehellenikin että mihinkään lehteen tms. ei sitten panna mittoja (kuten täälläpäin usein on tapana) kun tunsin itseni niin kertakaikkisen " huonoksi."



Edelliselle kirjoittajalle, olisi kyllä mahtavaa selvitä ilman imukuppia. viime synnytyksen lopusta on niin sekavat kuvat, supparit loppui ja vauvalla oli hapenpuutetta ja KIIRE saada se ulos.



Niin, ja itse olen ihan suunnitellusti synnyttämässä alakautta, ellei sitten loppuraskaudessa tehtävässä rontgenissä tule mitään erikoista, häntäluukin kun paukahti siinä samalla ponnistusvaiheessa ja se kuvataan (vasta) nyt.



Tsemppiä! Ja olisi mukava kuulla miten muillakin on sitten mennyt kun se aika koittaa...



eikkuli rv 29+3