eikkuli80

Meillä on ollut korvakierre ja viimeisin kuurin on tänään loppunut. täytyy ottaa puheeksi kontrollissa tuokin vaihtoehto. Meillä änkytys vaikuttaa kokopäiväiseltä, yölläkin unissaan poika änkyttää... mutta toivotaan, että menee ajan kanssa ohi, ja jos ei mene niin täytyy sitten ottaa johonkin yhteyttä. Pitänee kysyä tutulta puheterapeutiltakin asiasta.



eikkuli

Piti vielä kertoa, että mahanympärys 116cm navan kohdalta mitattuna =P eipä ihme, että alkaa jo äitiyshousutkin kiristää...

Eli sairasloma " loppui" eiliseen =D Tosin vaivat on lisääntyneet reippaasti. Alakerta tuntuu elävän omaa elämäänsä. Eilen taisinkin laittaa jotain supistuksista aamulla, no, niitä tuli jokunen päivän mittaan mutta koko alamaha on ollut yhtä kipupistettä eilisen päivän, viime yön ja edelleen... Miehelle tuumasinkin, että tämä taitaa sittenkin tulla VIELÄ aikaisemmin kun ollaan osattu odottaa =S Huomenna on neuvola, joten täytyy pyytää tätiä tekemään kaikki mahdolliset testit, ettei ole esim. pissatulehdusta tvst. Mutta kyllä nämä vaikuttavat ihan niiltä oikeilta kivuilta... Minulla on se antibioottikuuri, joten eikös sen pitäisi auttaa sitten kaikkiin päällä oleviin tulehduksiin, jos niitä muita on??? Äitipolikäynti on vasta ensi tiistaina, joten sinne saakka pitäisi yrittää kärvistellä ennenkuin saa tietoon onko jotain kehitystä paikkojen suhteen tapahtunut. Vauva ainakin ihan selvästi PAINAA alaspäin...



Painosta, tämä arvioitiin 32 viikolla olevan 1900g, vk 38 arvio oli 3700g joten pitäisi nyt olla kuitenkin jo kolmikiloinen, joten ei sen puoleen hirveää hätää. Noihin arvioihin en kyllä kovasti luota... päiviä ja viikkoja vaan saisi tulla vielä lisää! Esikoinenhan minulla syntyi 38+1 ja oli 3200g.



No. Ei kai tässä voi muuta kun alkaa laittaa paikkoja kuntoon toden teolla! Jos saisi koko kämpän siivottua yhden kerran kunnolla ja sitten ne vauvan kamppeet johonkin nurkkaan aseteltua hyvin, niin olisin tyytyväinen...



eikkuli, tasan 35 viikkoa täynnä tänään



ps. ei meinannut uni tulla illalla, kun mies kysyi ihan tosissaan että jos nyt lapsivesi menee yöllä, niin soittaako hän taksin vai ambulanssin. Aloin siinä pimeässä miettiä, että missähän mahtaa neuvolakortti olla, kun se ei todellakaan ole ollut koko aikaa käden ulottuvilla- kuten ensiraskaudessa,- että voisi edes ensin soittaa sinne synnärin numeroon ja kysyä että millä tullaan :P Täytyypi vissiin alkaa ottaa IHAN TODELLA tämä lähdön lähestyminen...

suosittelisin toivelistan toimittamista etukäteen varsinkin, jos jokin pelottaa edellisen kokemuksen perusteella. Itse uskalsin antautua täysillä raskauteen vasta saatuani keskustella toiveideni perusteella äitipolin henkilökunnan kanssa ja saatuani enemmän tietoa siitä miten tällä kerralla mahdollisesti voitaisiin toimia niissä tilanteissa, mitkä eniten pelottavat. Synnytystilanteessa saattaa olla niin kiire, että parempi jos ovat etukäteen jo saaneet lapun ja lukaisseet sen läpi. Minulle sanoi esikoisen synnytyskätilö, että tämä kokemus pitää sitten käydä läpi ennen kuin tulee seuraavaa synnyttämään, siinä on uusi vauva justiin käsissä eikä ole enää aikaa käydä edellisiä läpi. minusta ihan viisaasti sanottu. Se oli myös raju imukuppisynnytys.

Eka kerralla synnytin Oulussa, toimitin lapun - myös ihan itse kirjaillun toivelistan - neuvolaan sairaalaan ilmoittautumistietojen mukana ja laittoivat sieltä kautta. Toista kappaletta säilytin neuvolakortin välissä. Oulussa suhtautuminen vaan oli aika nurjaa, ainakin sillä kätilöllä joka minulla avautumisvaiheessa sattui. nurjaa oli kyllä hänen suhtautumisensa muutenkin. Myöhemmin olen kuullut juttua, että jotain toivoviin synnyttäjiin suhtaudutaan valmiiksi ' vaikeina tapauksina.' Todella vanhakantaista, eikä uskoisi ylioipstosairaalan toiminnasta!



Tällä kertaa olen menossa Kokkolaan, mihin toimitin äitipolille vapaamuotoisen, ehkä vähän kehittyneemmän version toiveista, myös sairaalakaavakkeen kanssa samaan aikaan. Oulun kokemuksista viisastuneena ajattelin kuitenkin, että tämä on minun synnytykseni, minun kehoni ja minun lapseni, enkä halua että meitä vastaan toimitaan ihan mielivaltaisesti, ja otin sen riskin että listalla voi olla jotain vaikutusta suhtautumiseen. Kätilö lukaisi sen heti läpi ja sen perusteella sainkin ajan valmennuspolille, oli vissiin sen verran rivien välistä aikasempaa kokemusta että katsoivat näin parhaaksi. Ovat suhtautuneet aivan ihanasti. Valmennuskäynnillä äitipolilla vielä käytiin läpi toiveita ja sinne piti tehdä vähän toisenlainen kirjallinen juttu etukäteen. Mutta näköjään sairaalalla ja sairaalalla ON väliä toiveiden esittämisen suhteen. Totta on, ettei sitä synnytystä voi suunnitella ollenkaan " tarkasti" etukäteen, mutta kyllä sillä on merkitystä henkisen valmentautumisen kannalta ja toisaalta ajattelen, että kätilöäkin helpottaa tietää vähän millaisen ihmisen kanssa on tekemisissä - esim. haluaako tämä kaikki lääkkeet heti vai vitkutella lääkkeettömillä mahdollisimman pitkään tai jotain siltä väliltä.



eikkuli 34+6, odotellen jo sitä aikaa kun pääsee kokeilemaan niitä toiveitaan..