Dissident
Seuratut keskustelut
Kommentit
No mä oon jo elämäni rakentanut mies. Takana avioliitto, siitä lapset ja ero..
Eron jälkeen koetin varmaan samalla "formaatilla" seukata, kun muinoin teininä.
Nyt en vaan jaksa vääntää kaikesta.. mutta vastaan tulee "teinejä" tai jotka yrittävät hakata päätään historiaan....
Mutta jokainen kokee tään ympäröivän maailman tavallaan....minäkin.
Tärkeämpiäkin asioita on kuin seukkailu. Sen jo tiedän. 😊
En ja epäilen vahvasti, että kukaan muukaan on, jonka tuttavaa ei ole joku oikeuslääketieteellinen paja oikeuden mukaan diagnosoinut. Eli jonkun oikeuden määräyksestä....
Tuskin kukaan narsisti marssii tutkituttamaan nuppinsa varuilta, kun keverit epäilee? 😁
Se parhaiten nauraa, jolla Salen aamiainen.
Mä miellän, että meillä kaikilla on sisällä se pieni lapsi, se mikä kokee noita tunteita ja tarvitsee siihen aikuisen läsnäoloa.
Kun kokee, että se pieni ihminen on surullinen tai peloissaan, on helpompi antaa sitä tukea ja lohtua itselle. Eihän pienelle lspselle voi olla vihainen tai sivuuttaa häntä?
Ja monesti jos on mahdollista, juttelen tunteista itselle ihan ääneen. Mikä nyt on? Mille tuntuu? Kun ajatuksia puhuu ääneen, ne konkretisoituu ja niistä pääsee paremmin kiinni.
Mutta hyvä sä, jatka vaan itsetutkiskelua. Tunteet vaikuttaa kaikkeen meissä, eikä niitä voi manipuloida, mutta niistä saa kaikenlaista elämään. 😊
Ymmärtämättömyys, yleistäminen ja omista tunteista vastuunottamattomuus=kaikki on muiden syytä.